Desire makes me weak

 

Hups vain ja äitin luottokortti vilahti kun huomasin että hitRECordin(logo yllä^^)  uusi (eka!!) book/dvd/cd-combo olis ennakkotilattavissa. Ekat 3000 tilaajaa saa myös uniikkipainoksen vinyyli ep:stä jossa on 6 biisiä. Can't wait<3. Toivottavasti ehdin tuohon 3000 joukkoon.
Täältä kaikki voi tilata myös The RECord store . Huomatkaa kuinka suloinen Joe on tuossa esittely videolla, aaw. Ihan oman sivistyksenne nimissä suosittelen tutustumaan hitRECordin sivuihin, oikeesti siellä on all stuff amazing ja toi koko idea tuollaisesta yhteisöstä on aika cool. Antaa mahdollisuuden muillekin kuin amerikaanoille ja hei, kuka ois coolimpi pomo kuin Joe?? No-one.

Oon niiiiiiin katkera etten pääse tänne;

To the basic scheisse, eli koulu alkoi jeejee. En ole vielä valinnut mille kursseille osallistun, mutta mulla on jo vähän hajua mitä haluan sisällyttää mun tutkintoon, eli 1.Ranskan opintoja(koska olen 5 vuotta puurtanut sen parissa ja en halua heittää tätä työmäärää hukkaan, sitä paitsi mikä muu kieli olisi yhtä kaunis? ) 2.Elokuva&tv-tutkimusta, se on se joka saa mun silmät kirkastumaan ja mielenkiinnon heräämään. Minä oikeasti rakastan hyviä elokuvia. Olisi aivan mieletöntä saada tehdä työtä, joka liittyy tähän mun  rakkauteeni, siis vaikka toimia elokuva-kriitikkona tai toimittajana, who knows. 3. Museologiaa, koska mitä luultavimmin jossain vaiheessa haluan vakituisen työn ja helpoiten sen arkeologian alalla saa opetus tai museo-tehtävistä. Opetus ei oikein innosta minua, aivoni toimivat niin omalla painollaan etten edes itse saa seurattua ajatuksiani, kuinka sitten oppilas-raukat? Siispä museologia.
Edelleen poltteleva kysymys on vaihtoon lähteminen, tällä hetkellä se ajatus tuntuu niin elintärkeältä mulle etten osaa edes kuvailla. Ihan nyt viime viikkoina olen jotenkin saanut muodostettua ajatuksen siitä mitä mä haluan tehdä elämässä. Matkustaa, tavata uusia mielenkiintoisia mun tyylisiä&henkisiä ihmisiä, leffatleffatleffat(kyllä olen pikkutyttö ja edelleen unelmoin siitä näyttelemisestä, mutta tiedostan ettei se välttämättä ole se realistisin vaihtoehto) ja  ratsastaa. Hevoset on nyt jäämässä vähän jalkoihin ehkä, mutta mulla ei ratsastamisen suhteen ole kovin intohimoisia tavoitteita tällä hetkellä, tai on , mutta tuntuu, että nyt pitää antaa tilaa muulle. En tietenkään luovu kokonaan ratsastamisesta vaan edelleen se 3 kertaa viikossa käyn selässä. Vaihtoon jos lähden niin olen tietoinen siitä, etten välttämättä näekkään hevosta vuoteen(paitsi ehkä Keskuspuistossa kärryjen edessä).

Olen ollut saamaton ja en ole kuvaillut asuja tai mitään, pahoittelen( Koitan parantaa tapani ja kuvailla huomenna...)
Niinpä nappaisin yhden naamakuvan äkkiseltään, mutta se oli oudon värinen niin tein siitä mustavalkoisen. Pointti se, ettei ole kuvaton postaus vaan :DD

Psssssttt postailen pian mun uusista aivan super-ihanista poneista, jotka mun super-ihana ex-duunikaveri Sonja toi tänään! Kunhan putsailen ne ja kuvaan päivänpaisteen aikaan.

Pretty in ponytail

 Aamuisen Ompun kierroksen jälkeen mama ja lemmikit lähtivät Kuopioon minulle jäi aikaa käydä Elixialla ennen Taiteiden yöhön suuntaamista. Kengät kävivät lääkärissä ja lainasin kirjastosta Brigitte Bardot'n elämänkerran(luin sen 13-vuotiaana ja eilen tuli joku ihme BB-fiilis ja hain äkkiä kirjan lainaan ) ja kasan leffoja, Amelie,pretty in pink ja uusi tuttavuus Paistetut vihreät tomaatit.
Halusin vähän laittaa tukkaa, mutta tämän ärsyttävän hiusmallin takia en saa siitä mitään fiksua, tahtoisin hieman saksia tuota. En lyhyemmäksi, mutta niin, että siinä olisi jokin malli(jota en vielä ole päättänyt).
 Meikistä tuli ihan näpsä tänään, tuo huuliväri taitaa muodostua uudeksi suosikiksi. Olen muuten myös alkanut harkita huulilävistyksestä luopumista. Not sure if it is my thing after all.

 Tuota Veronica Varlow'n korua olen nyt käyttänyt ahkerasti, sopii syksyisiin asuihin.

 Löydettiin omituinen ja varsin upea talo, oli pakko kuvata se! Kuljettiin hieman ympäri Senaatintoria ja käytiin kuuntelemassa hetki kuoroa Tuomiokirkossa. Sit muistettiin ettei taiteiden yö ole koskaan ollut minua tai Mariaa varten ja mentiin leffaan. Se on meitä varten. 
 Miten mulla on joku aivan outo asento tässä..noh menkööt.

 Woody Allenin uusin, Midnight in Paris, meni sopivasti iltanäytöksenä ja koska ollaan menossa lokakuussa Lontoon matkan yhteydessä Pariisiin päätettiin fiilistellä hieman. Minulla on sivumennen sanoen pieni paniikki mun ranskankielitaidon kanssa, haluaisin osata lokakuussa asioida kaikki perus asiat siellä ranskankielellä enkä mongertaa enkkua niinkuin kaikki turistit.
Asiaan, boikotoin yleensä Allenin leffoja, sillä olen lukenut Mia Farrow'n elämänkerran Helmikuun perhonen ja siinä tulee ilmi varsin inhottavia asioita kys.henkilöstä. Mutta minkäs teet, se mies osaa ohjata. Näyttelijänä jotenkin puistattaa minua. Tässä leffassa ei kuitenkaan ollut näyttelemässä itse vaan tähtikaarti oli jotain muuta. Ihana Marion Cotillard, Kathy Bates ja Adrien Brody erityisesti erottuivat edukseen. Minulla oli tuota katsoessa hauskaa, mutta 1920-luvun julkkiksia tuntematon henkilö ei ehkä saisi leffasta niin kauheasti irti kun suurta osaa vitseistä ei voi tajuta silloin. Kauniita maisemakuvia on paljon ja tekee todella suuresti mieli päästä pian kävelemään öisen Pariisin katuja sateessa.

 New improvet picture of us!

Mama on tällä viikolla lemmikkien kanssa kylässä luonani (ti-pe) ja tästä syystä olen ollut melko kiireinen.
Kävin työhaastattelussakin tässä ja aloitan Sellon Fennia-yökerhon lipunmyyjänä piakkoin. This is goo-ood. Mielessä siintää silti matkustaminen ja kyllä, jo ennen varsinaiseten yliopisto-opintojeni alkua suunnittelen vaihtoon lähtemistä. Amerikkaan. Minä oon aina halunnut sinne ja nyt alkaisi olla korkea aika. New York and LA, I'm coming for you.

Muita tämän viikon ohjelmaan kuuluvia juttuja ovat olleet tietysti shoppailukierros Helsingissä, Vero modasta sain villatakin, joka esiintyy seuraavissa 2 kuvassa sekä Lushista meikkivoide jutun, jonka esittelen joskus jonkun meikin kanssa yhdessä myöhemmin.  Kävimme myös Ikeassa, sieltä tarttuikin aika paljon pikkutavaraa mukaan, myös niistä myöhemmin kunhan saan laiteltua ne kämppään.

 Honey, all of our sinks are broken!

 

Crappy asukuva, totesin että tuollainen löysä toppi ja tuo villatakki(myöskin liehuva) eivät sovi yhteen.

 Kävimme myös liikuttelemassa Kimmon ja myös mama ratsasti sillä! Osasi se keventääkin eikä tippunut alas tai mitään vaikkei ole 10 vuoteen ollut hevosen selässä ja sitä ennenkin melko harvakseltaan. Ratsastin itsekin vähän, totesin että tarvitsen pidemmät reiät jalustinhihnoihin jos meinaan mennä 'koulua' Kimmon kanssa yhtään. Noin lyhyt jalustimet sopivat vai esteille ja maastoon(missä yleensä Kimmon kanssa menenkin 99%)

 Perjantai iltana taiteiden yöhön etsimään seikkailuita!

My Little Ponies

Viime viikolla olin jälleen tekemässä avustajan hommaa yhteen tv-sarjaan, alkaa maikkarilla joskus keväällä, nimeltään Helsingin Herra. Kuvattiin Siuntiossa ja Kirkkonummen puolella, tapasin todella mukavia ja oikeasti mielenkiintoisia ihmisiä. Tarjolla oli hyvää ruokaa ja sain jopa palkkaakin. En voi valittaa.
 Näin esimerkkinä täytyy hieman valaista millaista porukkaa esim noilla keikoilla tapaa, yksi asui puoliksi Los Angelesissa ja vuokraa leffansa samasta paikasta Matthew Perryn(Frendien Chandler jos joku ei ole sivistynyt) kanssa ja yksi oli ollut Venetsiassa kuvauksissa avustamassa The Tourist-leffassa, samassa kohtauksessa kuin Angelina Jolie!! Haluan matkustaa paljon ja olla mukana mahdollisimman monissa elokuvissa mahdollisimman paljon. Siinä on kerrakseen unelmaa, jota tavoitella elämässä.

Hetken mielijohteesta ajattelin esitellä vaatimatonta poni-kokoelmaani täällä. Tiedän ainakin muutaman blogini lukijan olevan kiinnostunut aiheesta. En tosiaan ole mikään hardcore-poniasiantuntija tai kerääjä, lähinnä hassuna harrastuksena tätä koko juttua pidän. Silmäni kuitenkin kiiluvat ja suupielet valuvat kuolaa aina kun kuulen ja näen myytävistä poneista. Unelmana olisi talli tai Perfume puff palace...Niin ja kunnollinen kissani LSD:n ulottumattomissa sijaitseva ponihylly. 

Suosikki ponini on Bridal Beauty

Vaikka tykkään aika paljon myös tuoksuponeista, kuten tästä Sugar Applesta, joka on vanhin ponini.

Vähän harvinaisempi herkku löytyi kirpparilta pari vuotta sitten muistaakseni 2 eurolla

Näitä minulla on kaksi, ovat niin hassuja jouluponeja<3

Muffineita<3 tämän ponin nimi oli muistaakseni Cherry sweet ja myös yksi ensimmäisimpiä ponejani.

Suunnilleen kokolauma, joka ei todella ole mikään kauhean suuri(vielä).

If there is a hell, I'll see you there

Syksyinen masennus on täällä jälleen. Sen vaistoaa muutoksista ja etenkin halusta tehdä vielä enemmän muutoksia. Tekisi mieli sisustaa asunto uudestaan tai muuttaa, vaihtaa auto ja tv, matkustaa ja opiskella kaikkea erikoista. Tavata uusia ihmisiä ja laihduttaa, rakastua ja ottaa uusi lemmikki.
Välillä tuntuu, etten itsekkään tiedä mitä haluan, kaiken ja en mitään. Nyt haluan matkustaa, kokea uusia asioita ja saavuttaa jotain ei vain minun elämässäni merkityksellistä vaan yleisellä tasolla merkityksellistä. Ehkä arkeologian opinnot alkavat juuri oikeaan aikaan, joudun uppoutumaan opiskelun maailmaan ja toisaalta, sitä kautta ehkä hakeutua vaihtoon, nähdä maailmaa ja ennenkaikkea lopulta olla osana jotain merkityksellistä.

Pohdiskelun lisäksi olen ehtinyt myös suunnittelemaan tulevaa lokakuista Lontoo&Pariisi-matkaa. Paikkoja missä tahtoisi käydä ja asioia joita tehdä on niin paljon ja aikaa on kuitenkin rajallisesti, on siis hyvä tietää matkalle lähtiessä mitä ainakin tahtoo ehtiä tehdä. Ok, myönnän olen hiukan järjestely ja organisointi haluinen ja menen sekaisin jos en tiedä mitä tapahtuu ja muutenkin...jotta voin rentoutua minun täytyy saada tietyt asiat ns. pois alta. Lontoossa ehdottomia must do juttuja ovat tietenkin shoppailu(HMV,Cyberdog,Disneystore,Helvetti aka Primark) ja Starbucks, lisäksi ehdottomasti on nähtävä joku musikaali, ehkä näytelmäkin sillä ne ovat laadultaan jotain aivan muuta kuin suomalaiset tuotannot(no offence..). Pariisissa puolestaan ehdoton kohde on Jim Morrisonin hauta Pére Lachaissen hautausmaalla, hän on yksi suurimmista ihailun kohteistani ja hei let's face it, ekan esigoottibändin sielu. 

Vaihteeksi olen myös tuijotellut leffoja, again. Ihmeellistä kyllä, pääpaino on ollut Tom-leffoissa. Yes I know his name is Joseph Gordon-Levitt but let's not go there.
Sipooseen jumittuneina katsoimme ystäväni Marian kanssa tietenkin 500 days of Summerin(2 times but who is counting) sekä uusia tuttavuuksia; Havoc, Stop-Loss, G.I.Joe the rise of the cobra.

Havocissa Tom on melko pienessä sivuroolissa ja oikeastaan muuten leffa olikin mielestäni varsin huono. Tarina kertoo rikkaista turhautuneista nuorista, jotka joutuvat vaikeuksiin kun etsivät jännitystä 'tylsään' elämäänsä. Sitten kun onkin jännää niin alkaa itkettää.

 Stop-Lossissa Tom on yksi Lähi-itään lähetetyistä jenkkisotilaista. Sivuroolissa jälleen, joskin huomattavasti suuremassa sellaisessa kuin Havocissa. Leffa on tärkeästä aiheesta tehty,kantaa ottava. Harvoin tykkään sotaa käsittelevistä elokuvista tai edes jaksan niitä katsoa, mutta tää ei ole mikään perus räiskintä sodalla mässäilevä pätkä.

Hurmaava tapaus Tomin vieressä on Meryl Streepin tytär Mamie Gummer.

G.I.Joessa Tom on pahis. Sanoin kun katsottiin tätä et tää ois niin ollut mun suosikki leffa kun olin 11, vaik oli se nytkin aika hyvä. science ficton<3

 Tomin lisäksi näissä kolmessa leffassa on jotain yhteistä...

 Kävin tänään yliopistoilemassa ja hain mm.opinto-oppaan ja sain viimein ladattua opiskelija-alennuksen HSL:n kortille, ihanaa ettei tarvitse enää maksaa miljoonaa(no ok n.4e) bussi matkasta. Samalla kävin hammaslääkärissä viimeisessä juurihoidossa, onneksi on nyt ohi sekin. Juurihoitohan minulle jouduttiin tekemään huonosti paikatun reiän takia(btw ainoa reikä ever mulla) niin lievästi ahdistavaa.

 Avain koru on muuten Emilie Autumnin 2. Suomen keikalta ostettu, Veronica Varlow'n käsialaa. Liian vähän olen pitänyt tuota ja nyt voisin aktivoitua sen käytössä.

 

Seriously I need a new camera.

Seppälän hame on nousemassa uudeksi suosikkihameeksi ilmeisesti, tänään oli tarkoitus laittaa toinen, mutta löytyikin pyykkikorista niin heitin tämän päälle.

Näin myös ystävääni Lauraa ja hän kiitteli kovasti aikoja sitten antamastani leffavinkistä, oli viimein katsonut hehkuttamani 500 days of Summer. Voin aika huoletta sanoa leffaa suosikki elokuvakseni. Masterpiece<3

Tottakai aina yhtä ihana Tom aka Joseph Gordon-Levitt on pääroolissa ja musiikit on upeita jajaja Summer is a bitch. Laadukasta viihdettä 200-luvulta, harvinaista sanoisin. Oikeasti katsokaa toi leffa.Nimim.kävin 2 kertaa katsoo sen leffassa...ja mulla on soundtrack(thänks to my love Maria<3) ja juliste(again, thänks to Maria).

 What Summer did...

 

 Niin tuttuja fiiliksiä mulle...

 

You're girl, she's losing it.

Huomenna onkin ensin Orionissa Hiljaiset sillat, sitten Tom-leffoja koko viikonloppu<3

I can't be good all the time

Sorruin. Tuhlasin taas vähän ja melkein itkettää kun tiedän, että kaikki tuhlaaminen on pois Pariisi-Lontoo matkakassasta. Todellakin toivon, että saan sen työn mitä mulle on vähän lupailtu jo.

Ystäväni Play.com toimitti tänään 3 tilaamastani jutusta 2, play on sitten ehdoton must go sivusto jos etsii jotain harvinaisempia leffoja,valikoima on laaja ja hinnat ovat hyvin alhaisia eikä postikuluja peritä lainkaan!

Viimeinkin omaksi asti ehti Lady GaGan Born this way- albumi tuplapakkauksena tietenkin(nokun se kansikuva on hienompi). Olen toki jo luukuttanut levyä ties kuinka paljon aiemmin(etenkin Kuopion reissulla iPod soitti autossa oikeastaan vain tätä), mutta täytyy kuitenkin todeta, että ehdottomasti tämä on parempi kuin edeltävä levy(joka sekin on puhdasta rakkautta).  Yhden vain jos saa mainita niin suosikikseni on noussut Government Hooker-biisi, ne jotka tuntee mut siviilissä tietää kuinka hyvin biisin samaistun. Minusta jotenkin tuntuu, että GaGa on kokenut elämässään samantyyppisiä asioita kuin minä. Ei siitä sen enempää.

Tuntui vähän tyhmältä tilata tätä leffaa, kun minulla on se ollut dvdnä jo aiemmin, mutta minulla ei ole minkäänlaista aavistusta missä vaiheessa se on joutunut eroon muista leffoistani. Varmaa on se, ettei se ole täällä Espoossa. Vaihtoehdot ovat a)rikos b) se on turvallisesti Kuopiossa äidin luona mun muiden romujen seassa.  Kyseessä on kuitenkin loistava pätkä feat suosikki näyttelijäni ihana River Phoenix. Playssä tämä oli vissiin 3,99e joten ei nyt suuri tuhlaus kyseessä.
En ole muutamaan vuoteen katsonut tätä kun tosiaan ollut kadoksissa, joten en muista juonta kovin tarkkaan. Pääidea kuitenkin, että Rosalie päättää tappaa miehensä eikä suunnitelma ihan meinaa ottaa onnistuakseen. Hauska tämä on, minun huumorintajullani ainakin, sen takaan.

Pilates-tunnin jälkeen hairahduin vielä kurvaamaan Omppuun ja se oli virhe. Glitter kutsui nimeäni ja päädyin ostamaan jälleen uuden sormuksen, vieläpä samanlaisen joka minulla jo on, toisen värisen vain. Ainakin tiedän, että tulee pidettyä...

Perhoshiusjuttu oli niin suloinen etten voinut olla ostamatta sitä ja jos nyt alan panostamaan nuttura-kampauksiin niin tarvitsen jotain koristusta.

Shoppailumorkkista purin tekemällä jotain rangaistukseksi sopivaa eli siivoamalla. Totesin jälleen kerran ,että mulla on aivan liikaa romua ja liian vähän säilytystilaa. Mutkun en raaski luopua mistään mitä joskus ehkä saatan tarvita. Hamsteri-syndrooma.  Tässä hieman kuvaa luukustani;

 Kenkiä on pesiytynyt ties minne...

Järjestelin hyllyä tänään ja suunnitelma on laittaa ylimmälle hyllylle nuo lattialla pyörivät kirjakasat 2 riviin.

I want candy

Olen Sipoossa hoitamassa heitä;

 

Myös kissani LSD on mukana, tosin hyvää kuvaa siitä ei saa, sillä hän viettää aikaansa tyynyn sisällä...Weird cat I has.

Lauantai oli harvinaisen mukava päivä. Otin hieman asukuvaakin, tosin vähän sotkuisia nämä ovat. Tarvitsisin todella uuden kameran, edes laadukkaamman pokkarikameran kiitooooosss.

 Paita on Primarkista joulukuun Lontoon reissulta, maksoi tyyliin 3 puntaa. Hame on se uusin Seppälästä, jonka esittelin muutama postaus takaperin. Ekaa kertaa käytössä nyt! Hyväksi todettu, ei ahdista ja siinä on helppo liikkua. Laitoin myös tukkaani hieman nutturalle, mitäs mieltä olette, pitäisikö alkaa pitämään enemmänkin kiinni hiuksia?

Kiertelin muutaman tunnin Helsingin keskustan kauppoja, päädyin olemaan ostamatta mitään, vaikka houkutuksia olikin muutama. Onneksi Morticiasta olivat kadonneet suloiset melko tyyriit nilkkuri-saappaat. Niissä oli metalliset pääkallo-perhoset koristeina ja tyyliltään olivat sangen 1700-lukumaiset. Olisin varmasti ostanut ne nyt, hinnasta huolimatta, vaikka olen kovalla säästökuurilla lokakuun Lontoon&Pariisin matkan takia. Lip Servicen capreja ja yhtä hamettakin ihailin, en tietoisesti sovittanut etten sortuisi ostamaan. Haen ne sitten Camden townista halvemmalla.

Elokuva-ilta alkoi Orion-leffateatterissa Sofia Coppolan ohjaamalla Marie Antoinettella. Olen nähnyt leffan aiemmin vain kerran, joskus silloin kun se ilmestyi vuokralle eli aikaa on n.5 vuotta. Jännää silti kuinka monia kohtia ja juttuja muistin, mutta kuitenkin kuinka paljon uusiin asioihin kiinnitin huomiota. Tajusin jotenkin miten olen kehittynyt 5 vuodessa elokuvan katsojana, osaan kiinnittää huomiota useampiin asioihin ja arvioida muutakin kuin juonta. Tämä on todella visuaalisesti upea elokuva, lisäksi rakastan sitä, kuinka erilainen historiallinen elokuva tämä on. Musiikki on muutakin kuin Mozartia ja kuvaustapa on moderni, jopa taide-elokuvamainen. Tarina on kaikille vähänkin historiankirjoja raottaneelle tuttu, joten en juonta sen enempää kertaile.

Elämys on niin erilainen kun näkee isolla screenillä, onneksi Helsingissä on Orion, joka tarjoaa vanhempia leffoja. Ensi viikolla mahdollisesti menen katsomaan Hiljaiset Sillat!

No ne kuuluisat Converset, jotka näkyy Marie Antoinetten suosikkikohtauksessani, eli siinä jossa hän valitsee vaatteita ja kenkiä itselleen ja kaikenlaista herkkua on tarjolla.

Illan toinen elokuva tai no...dokumentti tämä itseasiassa on, oli I'm still here.

Joaquin Phoenix on veljensä Riverin takia alunperin päätynyt tarkkailuuni. Nähtyäni useamman elokuvan olen kuitenkin jo vuosia sitten vakuuttunut siitä, että myös Joaquin on varsin loistava näyttelijä. Koko tämä dokumentti hässäkkä ja siis se, että Joaquin, 2 kertainen Oscar-ehdokas, ilmoitti lopettavansa näyttelemisen kokonaan ja aloittavansa räppärin(????????????!!) uran oli vähän liikaa minulle. Oli siis pakko katsoa tämä pätkä ja siis..huhuhuh mitä matskua. Ilmeisesti tämä on kuitenkin fake dokkari ja Joaquin ei ole lopettanut näyttelemistä eikä hänestä ole tullut räppäriä. Tämän on muuten ohjannut ja kuvannut Casey Affleck(juu Benin pikkuveli), Casey on siis Joaquin sisaren Summer Phoenixin mies.

Koko dokkarin ajan kelasin vain, että miksi Joaquin on päästänyt itsensä tuollaisen näköiseksi, lihonut varmaan 30 kiloa ja mikä toi tukka ja parta-sotku oikein on??

Siis I mean, oikeesti se on tän näköinen; so hot <3

Illan kolmas elokuva oli Hesher. Syystä Tom(aka Joseph Gordon-Levitt). Takakansi oli kyllä sen verran 'so us' että epäilen vahvasti, että olisi tullut muutenkin katsottua. Hesher on siis sulkeutunut, heviä kuunteleva itsetehtyjen tatuointien peittämä friikki joka tykkää räjäytellä asioita, syystä x (jota en tajunnut) hän muuttaa äitinsä menettäneen pojan, tämän isän ja mummin luokse asumaan. Vähän what was the point leffa, mutta who would not love Tom<3 En ehkä menisi sinänsä kyllä suosittelemaan tätä pahemmin, ellei ole Tom-addikti kuten minä.

En ehkä ihan just tälläistä tatskaa tahtoisi itse...

Ja jotta olisin varmasti riittävästi käsitellyt elokuvia tässä postauksessa, esittelen lyhyesti uusimmat hyllyni tulokkaat.

Kaunotar ja Hirviö on minulla vhs versiona kyllä ollut aina(se on ensimmäinen oma elokuvani ever!!) ja oli aikakin hankkia se dvd:nä, saan nyt katsoa sitä enkkuversionakin välillä, mutta suomi duuppaus on minulle silti se rakkain. Laulut ja hahmojen äänet<3 Tämä on Liisa Ihmemaassa ohella suosikki disneyni ehdottomasti.

Boys don't cry minulla on myös vhssänä, tosin se on Kuopiossa jossain ja ostettu Filmtownin vhs poistoista joskus kun ne myi niitä pikkurahalla pois, tyyliin 10/2e. Vhs näkyi huonosti jos ollenkaan ja Maria halusi eroon omasta dvdstään, joten tarjouduin ottamaan sen omiin kokoelmiini. Elokuva on hyvin koskettava ja melko ahdistava. Pistää vihaksi ihmisten rasistisuus todella. Tarina on siis basiclly se,että eräs tyttö tahtoo olla poika. Hilary Swank sopii rooliin todella hyvin ja vaikken juurikaan muista rooleistaan pidä, niin tästä todellakin ansaitusti sai Oscarin. Harvinaista että indie leffat edes pääsevät gaalaan asti.