Pahoittelen, olen katsonut liikaa Gilmorea. Toisilla on aamukahvi, toisilla aamu-Gilmore. Tahtosin, että oma elämänikin olisi vähän enemmän Gilmoremainen ja vähän vähemmän tätä nykyistä. Gilmoressa hahmot ovat yleensä melko onnellisia, heillä on hauska ja vaihderikaselämä ja väärydet ja vaikeudet muuttuvat aina parhainpäin. Ihmiset ovat mielenkiintoisia ja persoonallisia, kukaan ei ole tylsä ja kaikissa on enemmän hyviä kuin huonoja puolia.
Tuntuu, että kaikki elämässäni on pastaa ja pestoa. Toisen hevoseni Ellin jalka on nyt kipeänä ja voin vain mennä käyntiä sen kanssa, toivon todella että tervehtyy pian. Kisahevonen kuitenkin niin olisi tärkeää saada kuntoon. Perheriidatkaan eivät ole ainakaan helpottuneet ja alkaa olla jo olo, että pistän välit poikki kaikkiin sukulaisiin. Nyt yritän keskittyä hevosiin, elixiaan ja tuleviin opintoihin ja erityisesti vaalia niitä ihmissuhteita, jotka ovat ongelmattomia eli suhteita ystäviini.
Varsin mukavia uutisia sain tässä yksi päivä kuitenkin, asuntooni tehdään putkiremonttia melkein kuukauden ajan. Täällä voi asua, mutta hankalaa se on. Kuivavessa tänne tuodaan ja saunatiloissa saa käydä suihkussa, vettä tulee normaalisti mutta sitä ei saa laskea lainkaan viemäriin. Täysin mahdotonta minulle, päätinkin muuttaa siksi aikaa isäni luokse Herttoniemeen. Mukava uutinen tämä on siksi, että vuokraa ei tarvitse maksaa ensi kuulta ja pääsen niillä rahoilla matkustamaan! Ilmeisimmin Lontooseen(todella yllättävää minulta). En malta odottaa, disneykauppa, HMV,Camden,Fairy Goth Mother ja tietenkin Starbucks, I'm cominggg!<3
Suuresti tuntuu siltä, että tätä minä tarvitsen. Pois pääsyä, todellista irtiottoa, pakopaikkaa.
Olen epähuomiossa unohtanut täysin kirjoittaa eräästä toisesta mieltäni lämmittävästä asiasta. Nimittäin Cher, tuo jumalattareni ja suurin esikuvani on julkaisemassa sitten vuoden 2001 ensimmäistä uutta levyä! Ja arvatkaa vain kuka on tehnyt levylle yhden biisin, jossa myös duettoi?? No Lady GaGa tietysti. Siitä on pakko tulla jotain aivan ainutlaatuista kun kaksi noin lahjakasta naista tekee yhteistyötä. Odotan kovasti.
Elättelen myös toiveita siitä, että Cher tulisi esiintymään Suomeen. En ole ikinä nähnyt häntä livenä ja se olisi kyllä yksi unelmani ehdottomasti. Jopa ensimmäinen muistoni ikinä liittyy Cheriin, joten siitä arvannette kuinka suuri merkitys tällä artistilla on minulle.
Vuonna 2005 Cherin piti esiintyä Suomessa, mutta sairastumisen vuoksi keikka peruuntui ja tiukan kiertueaikataulun vuoksi, ei konserttia koskaan pidetty. Minulla oli lippu hankittuna, mutta tosiaan keikkaa ei tippunut ja Cher edelleen näkemättä.
Tässä GaGan laulama demoversio biisiin The Greatest thing
http://www.youtube.com/watch?v=qYrihcBMhAc
Odotan kaikkea tuohon biisiin liittyvää, yleisesti kokolevyä ja musiikkivideota. mahdollisia yhteisesiintymisiä ja ties mitä.
Ensi viikolla olen taas menossa avustamaan yksiin kuvauksiin, ne kestävät koko päivän ja kuvaukset ovat Siuntion ja Kirkkonummen alueella, palkkaakin tulee hieman. Uusia ja toivottavasti vanhojakin naamoja on kiva nähdä ja elokuva-ala vain on puhdasta rakkautta. Minusta tuntuu, että sitä mitä teen siellä todella arvostetaan ja yleinen henki paikalla on lähes poikkeuksetta ollut aina hyvä. Tällä hetkellä tuntuu, että tuskin tuosta minulle työtä koskaan on tulemassa, mutta ilman toivoa ei ole elämää. Ehkä vielä joskus.
Syksy on tullut, kuva todisteena Elixiasta. Kaulahuivi oli jo tarpeellinen ja ilman takkia olis tullut kylmä. Pidän syksystä, joten minua kesän loppuminen ei oikeastaan haittaa yhtään. Kuvassa minulla ei muuten ole meikkiä.
Showing posts with label Matkustus. Show all posts
Showing posts with label Matkustus. Show all posts
Tuesday, August 9, 2011
Monday, July 11, 2011
And all that jazz
Jazzista ei ole kyllä ollut tietoakaan, mitä nyt muutamia hassuja kylttejä on nähty. Pori on tosin ollut melko vilkas ja Yyterin rannatkin on olleet porukkaa täynnä, jopa illalla sateen jälkeen. Ostoksia on tehty, ehkä jopa liikaa ja olen ollut hyvin yllättynyt kauppatarjonnasta. Perus H&M,ginaa,Seppälää ja Lindexiä täällä on, mutta liikkeet ovat suuria ja valikoimat aleissa ovat olleet hyvät, oikestaan paremmat kuin vastaavissa pääkaupunkiseudun liikkeissä.
Perjantaina käytiiin hieman yöelämässä, tarkoitus oli suunnata Amarilloon Kopparbergin summer partyihin, mutta päädyttiinkin paikalliseen teinihelvettiin nimeltä Cabaret, paikka oli yllättävän hieno sisustukseltaan ja välillä soi minustakin hyvä musiikki. Ainoa miinus oli todella helvetillinen kuumuus, joka johtunee suuresta määrästä ihmisiä tanssilattialla. Olisin tahtonut tanssia enemmän...Kämpille päästiin kimppataksissa muutaman miehen kanssa, jotka suuntasivat Yyterin rannoille asti, mikäs siinä saatiinpa ainakin taksikyyti edullisesti.
Bussipysäkki look, kun oltiin menossa Porin keskustan yöhön, uusi alennuksista shopatta tunika, en oikein osaa päättää mitä mieltä olen tuosta ja tuleeko myöhemmin pidettyä.
Aamiaispöytä
Beach-päivä, uusi mekko, jota pidän kyllä hameena.
Sonjan hiekkataiteilijan ura alkoi, Veijarikissa.
The Birds-leffan fiiliksiä kun lokit alkoi piirittää meitä
Sateinen 2 shoppailupäivä
Vielä yksi vamos a la playa-kuva.
Meille molemmille matkaajille kävi hieman huonosti, sillä poltettiin nahkat aika huolella. Nyt ei auta muu kuin viileät suihkut ja rasvan yltiömäinen läträys iholle jatkuvasti. Jonkun verran on tasoittunut, mutta opin kyllä todellakin että aurinko ja minä ei olla yhteensopivia. Suosittelen kaikille vahvasti mahdollisten rantalomien aikana 50 aurinkorasvan läträystä ettei käy niinkuin allekirjoittaneelle.
Palamista lukuunottamatta Pori oli tosi kiva kaupunki ja reissu onnistunut, hauskaa oli ja välillä olo oli ihan kuin olis ollut ulkomailla paitsi että kaikki puhui suomea. Yyterin rannalla tosin kuului milloin saksaa,ranskaa,venäjää ja taisi siellä enkkuakin kuulua.
Teen vielä mun löydöistä erillisen postauksen joku päivä!
Wednesday, July 6, 2011
Ladies night an' I'm feeling right
Huomenna lähtö Poriin ja Yytterin hiekkarannoille Sonjan kanssa!
Koko kesänä minulla ei ole Tallinnaa ihmeellisempiä ulkomaan-matkoja, joten täytyy tyytyä kotimaan matkailuun. En ole aiemmin käynytkään tuolla päin Suomea, muutenkin olen säälittävän vähän kiertänyt Suomea, joten on kyllä aivan tosi kivaa lähteä. Juuri meidän vierailun aikaan siellä on käynnissä Pori Jazzit ja Beach ball joku juttu eli jengiä luulisi ainakin piisaavan.
Pakkaus on ollut tänään päivän teemana ja koska palasin vasta sunnuntai iltana Kuopiosta, niin mulla oli edelleen purkamatta matkalaukku ja lattia täynnä vaatekasoja 'tämä mukaan, tämä pesuun, tämä jää kotiin'. Inhoan pakkaamista ja tuntuu aina, että kaikki vaatteet on huonoja ja niistä huonoistakaan osaa valita tarpeellisia. Paniikki, että unohtaa jotain tyyliin kameran johdon, nettitikun tms vaikeasti uudelleen ostettavaa tai muuten vain tärkeää. Onneksi oli Anitta avustamassa valintaani.
![]()
Koko kesänä minulla ei ole Tallinnaa ihmeellisempiä ulkomaan-matkoja, joten täytyy tyytyä kotimaan matkailuun. En ole aiemmin käynytkään tuolla päin Suomea, muutenkin olen säälittävän vähän kiertänyt Suomea, joten on kyllä aivan tosi kivaa lähteä. Juuri meidän vierailun aikaan siellä on käynnissä Pori Jazzit ja Beach ball joku juttu eli jengiä luulisi ainakin piisaavan.
Pakkaus on ollut tänään päivän teemana ja koska palasin vasta sunnuntai iltana Kuopiosta, niin mulla oli edelleen purkamatta matkalaukku ja lattia täynnä vaatekasoja 'tämä mukaan, tämä pesuun, tämä jää kotiin'. Inhoan pakkaamista ja tuntuu aina, että kaikki vaatteet on huonoja ja niistä huonoistakaan osaa valita tarpeellisia. Paniikki, että unohtaa jotain tyyliin kameran johdon, nettitikun tms vaikeasti uudelleen ostettavaa tai muuten vain tärkeää. Onneksi oli Anitta avustamassa valintaani.
Käytiin myös ratsastamassa toinen ratsuni Elli, tässä muutamat kuvat laatua maneesi pokkarikameralla. Elli ei ole minusta ikinä mennyt näin huonosti, johtuen osin kentällä pauhaavasta sadettimesta ja ohi menevistä tarhailija hepoista. Lopuksi sain kuitenkin ihan hyvin rennoksi sen ja laukat onnistui ihmeen hyvin, vain kerran ei nostanut ekoista avuista.
En kestä tuota mun rönötystä, jota armeliaasti voisi myötäykseksikin kutsua.
Taas toi etunoja...ja ohjat roikkuu
Mun ratsastuksessa mua ahdistaa toi etunoja-rönötys what evah, katse on välillä turhan alhaalla, ranne liian liikkuva ja muun käsi liian passiivinen, pohje liian heikko tai ei kunnolla ympärillä. Tunneille/valmennuksiin olisi ihanaa päästä, onneksi ensi viikolla saan hätäapua kun Heidi tulee kylään mun luokse ja voi pitää mulle tuntia molempien ratsujeni kanssa. En ole kiinnostunut kisaamisesta, mutta tahtoisin silti kehittyä ihan perus ratsastuksessa silleen, että osaisi läpiratsastaa ja pitää hevoset notkeina ja tyytyväisinä. Sitten kun on oma niin se on tarpeen.
Wednesday, June 15, 2011
Negative ways to get Estonia
Viime päivinä olen ollut varsin buukattu, mikä ei suinkaan ole huono asia. Mitä enemmän jännää ja monipuolista seikkailua elämässä niin sitä parempi. Niin ja ne ihmiset, mitä mun elämä olisikaan ilman lähipiiriä<3 Nyt mulla on varsin paljon sosiaalistaelämää koko loppukuu ja tämä on se, mitä rakastan kesässä. Ei juurikaan tule yksinäisiä hetkiä.
Lauantaina ihan extemporé Anni laittoi viestiä että hei huomenna on Suvilahdessa ilmaiskonsertti mennäänkö ja sieltä mä kivasti hevosen selästä vastailin että tietenkin mennään. Siellä esiintyikin sitten Negative ja ah, ehkä ihanin suomalainenmies Jonne Aaron on vaan niin nams. En sinänsä ole ikinä ollut Negative-fani, mutta on niillä kyllä paljon hyviä biisejä, oma suosikkini on Still alive tai sitten In my heaven, jonka soittivatkin keikalla(joka oli muuten ihan liian lyhyt). Katseltiin myös Poets of the fall, Happoradio ja Laura Närhi, mutta niistä en ottanut kuvia edes.
Fiilisteltiin varjossa Neksujen jälkeen ja mulla on huomattavasti onnellisempi ilme kuin kentällä, josta näki lavalle ja johon aurinko paahtoi suoraan.
Se ihana Jonne, oltiin melko takana niin kuvakin kaukaa otettu.
Anni oli coolina aurinkolasejen takana
Oltiin Suvilahdessa aika monta tuntia ja joskus kuudenmaissa suuntasin sieltä suoraan tädilleni Vallilaan, koska oltiin heti aamulla lähdössä Tallinnaan päiväksi niin turhaan olisin ravannut Espooseen enää.
Tallinnassa oli viileä ja hieman sateinenkin päivä, mutta se oli ihan tervetullutta ja oikeastaan mukavampikin shoppailusää. Kuvia ei tullut otettua juurikaan kun ei edes ehditty vanhaan kaupunkiin, jossa kuvat olis pakollisia.
Käytiin kuitenkin Rocca al Mare-kauppakeskuksessa, sillä sinne on ilmainen bussikuljetus ja siellä on New Yorker-kauppa. Valikoima ei tosiaan enää ollut ihan niin hieno kuin 2006 vuonna Prahassa, kaksi paitaa löysin kuitenkin, niistä kuvaa myöhemmin. Loppupäivä meni Viru keskuksessa ja siinä lähistöllä pyöriessä ja tietysti Rimissä.
Uusi Tallinnan suosikkipaikkakin löytynyt, Narva Kohvik, joka on perustettu 1947 ja on ilmeisesti vieläkin aika muuttumattomana säilynyt, neukku-fiilis kuin suoraan Kaurismäen leffoista.
Tilasin eclairin ja kaakaon.
Palailen myöhemmin Tallinnan ostosten ja muun säädön merkeissä, tänään on tiedossa shoppailu with my girls(Anni&Anne) ja eilen tosiaan Anne tuli tänne etelään ja pidettiin leffa iltaa, katsottiin Beetlejuice ja 500 days of Summer kun Anne ei ollut nähnyt aiemmin itse olen katsellut vähän liian monestikin mutta ah my fav movies<33
Friday, June 10, 2011
Luksusta arkeen
Miten pienet(ja vähän suuremmatkin) asiat osaakin tehdä elämästä luksusta, ainakin jos asiaa alkaa yhtään miettimään. Minä en ole kovin meikkausorientoitunut ihminen ja mitä nopeammin ja helpommin se on hoidettu, sen parempi. Ripsienpidennykset ovat kaltaiselleni ihmiselle todellakin luksusta. Vuosi sitten minulla sellaiset olikin ja voi, kuinka tykkäsin. Meikata ei arkena tarvitse välttämättä huulikiiltoa enempään ja tekoripsiin tottuneena eivät haitanneet näkökenttää tai kutittaneet. Omani myös kestivät hyvänä yli kuukauden. Ainoa ongelma on hinta, syntisen kallista ainakin minun varoillani.
Vai onko sittenkään?
Tässä kohtaa kuvaan astuu Tallinna, tuo jokaisen suomalaisen alennusparatiisi. Katselin juuri hintoja useammastakin kauneussalongista ja hinta on 30-60e! Nettisivujen ja asiakkaiden kommenttien perusteella ihastuin erityisesti tähän 42e hintaiseen salonkiin http://www.felicia.ee/fin_ripsmepikendused.html sijaitsee vieläpä keskustassa. Huolto maksaa tuolla 16e. Melko huomattavan edullista Suomen ryöstöhintoihin verraten.
Yksi kuva jossa minulla on jo pidemmän aikaa ollut pidennykset, eivätkä ole ihan uutuuden tuuheat. Seuraavan kerran otan pidemmät, nämä oli vähän turhan basicit eivätkä kovinkaan montaa milliä omiani pidemmät edes. Täällä viime kesäinen postaus, jossa parempaa kuvaa.
Maanantainahan Tallinnaan olen menossa, mutta tällä reissulla tuskin ripsiä teetätän, heinäkuussa sitten. Luultavasti minulla oli myös n.kuukauden välein varaa alkaa käymään korjauksissa mikä kyllä oikeasti helpottaisi mun aamuja ja elämää yleensäkin. Mielelläni kuulisin muiden kokemuksia Virossa otetuista ripsistä, missä, milloin ja hinta.
Tallinnasta puheen ollen, aivan huippu pasta-ketju Vapiano, avaa ravintolan myös Helsinkiin Mikonkadulle tässä kuussa! Tuorepastaa ja maistuu aivan kuin Italiassa! (Oon käyny Italiassa ja siks tiiän :D)Seuraavalla reissulla ei siis välttämättä tarvitse päästä tänne maistelemaan pastaa, mutta New Yorker-liikkeeseen on pakko päästä. Kun olin Prahassa 15-vuotiaana, tuosta kaupasta löytyi vaikka sun mitä ostettavaa, ihania alusvaatteita ja muuta tummanpuhuvaan tyyliin sopivaa. Sen jälkeen en ole kaupassa käynyt ja nyt jännittääkin kuinka mainstreamiksi valikoima on luisunut.
Aiheesta toiseen, pääsykokeet ovat viimeinkin ohi ja todella toivon, että tärppäsi tällä kertaa. Kaikki kokeet tällä viikolla menivät kuitenkin aika hyvin, luultavasti joillain paremmin, mutta aivan varmasti joillain myös huonommin, pitää vain toivoa, että omat paperit selviäisivät tällä kertaa loppuun asti ja koulupaikka irtoaisi.
Hammaslääkäri vielä huomenna ja sitten pääsenkin raivaamaan tätä kämppää vieraita varten(ja vähän muutenkin) joskos sitten kehtaisin enemmän laittaa kuvaa mun asunnosta.
Hammaslääkäri vielä huomenna ja sitten pääsenkin raivaamaan tätä kämppää vieraita varten(ja vähän muutenkin) joskos sitten kehtaisin enemmän laittaa kuvaa mun asunnosta.
Friday, May 27, 2011
Pakko matkustaa on jonnekin
Ehdottomasti kuulun niihin ihmisiin, joille on suorastaan elin tärkeää päästä tasaisin väliajoin jaloittelemaan Suomen rajojen ulkopuolelle, varmaan osittain siksi, että olen 3-vuotiaasta asti päässyt reissuun keskimäärin kerran vuoteen. Välillä matkustus ei erityisemmin kiinnosta, mutta välillä syttyy mieletön palo päästä tutkimaan uusia kulmia. Nyt on varsin vahvasti taas sellainen fiilis. Harmittaa hyvin suuresti, ettei Lontoosta eikä New Yorkista tullutkaan mitään(miten yllättävää, tämähän on mun elämä).
Tallinnaan olen kyllä menossa kesällä, ainakin kerran ja ehkä vähän 'syvemmälle' Viroon myös. Tänään kuitenkin tuli taas entisen kämppikseni Lauran kanssa puheeksi, että hän tosiaan lähtee ensi kevääksi Espanjaan Valenciaan vaihtoon. Arvaatte varmaan kuka aikoo käyttään tilaisuuden hyväksi ja suunnata ennestään tuntemattomaan manner-Espanjaan jossain vaiheessa kevättä. Tiedän, tiedän siihen on vielä n.vuosi aikaa, mutta silti, mua helpottaa hyvin suuresti kun tiedän, ettei mua ole tuomittu Suomeen lopullisesti.
Kimmoa ei kiinnosta nostaa päätä ruohosta edes vaikka tulin aidan viereen kuvailemaan. Voi olla aika mukavat projektit mulla edessä kun sitä pitää alkaa pyydystellä tuolta. Tämä poni ei nimittäin kuulu niihin mammanmussukoihin jotka hörähdellen odottavat portilla hakijaansa. Toisinaan ei auta muu kuin siirtää kaveri ensin pois ja kokeilla, josko Kimmo antautuisi helpommalla. Viime aikoina olen käyttänyt hiipimistaktiikkaa ja hivuttautunut pikku hiljaa lähemmäs ja sitten rauhallisesti jutellut, silitellyt ja hieronut ponia ja sitten salamannopeasti napannut riimusta kiinni ja ketju vaan äkkiä kiinni.
Tallinnaan olen kyllä menossa kesällä, ainakin kerran ja ehkä vähän 'syvemmälle' Viroon myös. Tänään kuitenkin tuli taas entisen kämppikseni Lauran kanssa puheeksi, että hän tosiaan lähtee ensi kevääksi Espanjaan Valenciaan vaihtoon. Arvaatte varmaan kuka aikoo käyttään tilaisuuden hyväksi ja suunnata ennestään tuntemattomaan manner-Espanjaan jossain vaiheessa kevättä. Tiedän, tiedän siihen on vielä n.vuosi aikaa, mutta silti, mua helpottaa hyvin suuresti kun tiedän, ettei mua ole tuomittu Suomeen lopullisesti.
Aloinkin heti tutkimaan mitä pitää päästä näkemään ja tekemään. Ensinnäkin, pariksi päiväksi Barcelonaan tai Madridiin ehdottomasti(tai jos oon rahoissani niin molempiin!). Tarkistin myös heti tärkeimmän asian, eli Starbucksin saatavuuden( siis mikä addiktio..) ja oi kyllä, sellainen löytyy Valenciastakin! Lisäksi Barcelonassa sijaitsee Vivienne Westwoodin outlet myymälä ja eräs ihana korsetti putiikki. Haluisin myös kauheesti päästä siellä ratsastamaan, mieluiten rannalle, mutta ehdottomasti jollain andalusialaisella tai vastaavalla upeudella.
Lisäksi mua kiinnostaisi suklaamuseo ja arkeologinenmuseo, sekä Picasso-museo. Kuulun ehdottomasti niihin ihmisiin, jotka haluavat nähdä matkoilla mahdollisimman paljon, eivätkä mitkään Kanariansaarien yms loikoilulomat oikein kiinnosta. Matkaopas-kirjat ovat myös kovassa kulutuksessa, tykkään lukea niitä myös kohteista, joihin minulla ei oikeastaan ole edes aikomusta matkustaa, ainakaan lähiaikoina.
Gaudin suunnittelema talo Barcelonassa.
Lopuksi arkisempiin aiheisiin, nimittäin ponien kesälaitumelle siirtymiseen!
Ahnaana vetivät heti vihreää, Kimmokkeelle tekee kyllä oikeastaan ihan hyvää vähän lihoa.
Kimmoa ei kiinnosta nostaa päätä ruohosta edes vaikka tulin aidan viereen kuvailemaan. Voi olla aika mukavat projektit mulla edessä kun sitä pitää alkaa pyydystellä tuolta. Tämä poni ei nimittäin kuulu niihin mammanmussukoihin jotka hörähdellen odottavat portilla hakijaansa. Toisinaan ei auta muu kuin siirtää kaveri ensin pois ja kokeilla, josko Kimmo antautuisi helpommalla. Viime aikoina olen käyttänyt hiipimistaktiikkaa ja hivuttautunut pikku hiljaa lähemmäs ja sitten rauhallisesti jutellut, silitellyt ja hieronut ponia ja sitten salamannopeasti napannut riimusta kiinni ja ketju vaan äkkiä kiinni.
Friday, March 4, 2011
Läskit lähtee kävelemään
Tosiaan, eilen liityin Elixiaan ja oli jo treenit ja sit nyt kävin tänä aamunakin jo liikkumassa. Todellakin tämä mun paisuminen saa nyt luvan loppua ja pienentyminen alkaa. Kaiken lisäksi _oikeasti_ on tosi kivaa viettää laatuaikaa kavereiden kanssa ja samalla saada liikuntaa.
En osaa vielä käyttää kuin paria kuntosalin laitetta, mutta muutamia jo! Etenkin alku ja loppu verkkalaitteet on tosi mukavia, kävely/juoksu-matto ja cross trainer on varsin käteviä juoruamisvälineitä! Tänään tehtiin ystäväni Nitan kunto-ohjelmaa(minulla ei vielä ole omaa) johon kuului jumppapallolla, stepperillä ja käsipainoilla tehtäviä juttuja. Huomenna mennään Pilates tunnille, olen joskus Kuopion lukioaikoina käynyt liikkatunnilla yhden kerran Pilatekseen tutustumassa ja silloin tykkäsin, katsotaan nyt innostunko siitä.
Tavoite olisi sellaiset kymmenen kiloa menettää ja yksi tai kaksi vaatekokoa pienentyä. Sinänsä olen tyytyväinen suhteellisen kiinteisiin jalkoihin ja takamukseen, mutta maha ja käsiläskit ahistaa sitäkin enemmän(ja toki ne reidetkin sais pienentyä samalla). Katsotaan nyt miten tämä juttu lähtee rullaamaan, lisäksi mulla on kuitenkin Kimmon liikuttaminen ja siitä en halua joutua missään vaiheessa tinkimään ettei poni turhaan kärsi.
Sen verran vielä ponista, että eilen kun käytiin lenkillä, niin raippa unohtui matkasta ja ihme kyllä ei tullut mitään tarvetta sille. Voisin alkaa jatkossa vähentämään kyllä sen mukana kuljetusta kun tuntuu, että omaa laiskuuttani sipaisen raipalla enkä käytä jalkaa riittävästi. Yleensähän en ole raippaa edes käyttänyt hevosilla, esim Patu ja Reiska ei todellakaan tarvitse keppiä, mutta Helmin kaltaiset otukset kyllä melkein vaatii sitä.
Sitten päivän sanaan, eli Tallinnan ostoksiin!
Burleski-leffan tiistaina nähtyäni, mulla oli mielessä vain yksi asia mikä on _pakko_saada_ eli blondi polkkatukkaperuukki! Olen nimittäin aiemmilla Tallinnan reissuilla ihaillut peruukkeja, tosin aiemmin himoitsin lähinnä vaaleanpunaisia yksilöitä. Nyt kun oma tukka on vaaleanpunainen niin blondi kiinnosti enemmän. Kokeilin kyllä vaaleanpunaistakin, mutta se näyttää niin peruukilta ettei mitään järkeä, tuo blondi on omasta mielestäni sellainen, että jää miettimään onko aito vai ei mut ei suoraan tule sellaista 'peruukkkiiii!!' -fiilistä. Tosiaan, edellisessä postauksessa kuvia tästä tukasta.
Ponirakkaus vaati ottamaan mukaan tämän, mukana tuli DVD, kielinä eesti,latvia,liettua ja venäjä! :D Mulle tulee niin hauskaa ton kanssa vielä.
En osaa vielä käyttää kuin paria kuntosalin laitetta, mutta muutamia jo! Etenkin alku ja loppu verkkalaitteet on tosi mukavia, kävely/juoksu-matto ja cross trainer on varsin käteviä juoruamisvälineitä! Tänään tehtiin ystäväni Nitan kunto-ohjelmaa(minulla ei vielä ole omaa) johon kuului jumppapallolla, stepperillä ja käsipainoilla tehtäviä juttuja. Huomenna mennään Pilates tunnille, olen joskus Kuopion lukioaikoina käynyt liikkatunnilla yhden kerran Pilatekseen tutustumassa ja silloin tykkäsin, katsotaan nyt innostunko siitä.
Tavoite olisi sellaiset kymmenen kiloa menettää ja yksi tai kaksi vaatekokoa pienentyä. Sinänsä olen tyytyväinen suhteellisen kiinteisiin jalkoihin ja takamukseen, mutta maha ja käsiläskit ahistaa sitäkin enemmän(ja toki ne reidetkin sais pienentyä samalla). Katsotaan nyt miten tämä juttu lähtee rullaamaan, lisäksi mulla on kuitenkin Kimmon liikuttaminen ja siitä en halua joutua missään vaiheessa tinkimään ettei poni turhaan kärsi.
Sen verran vielä ponista, että eilen kun käytiin lenkillä, niin raippa unohtui matkasta ja ihme kyllä ei tullut mitään tarvetta sille. Voisin alkaa jatkossa vähentämään kyllä sen mukana kuljetusta kun tuntuu, että omaa laiskuuttani sipaisen raipalla enkä käytä jalkaa riittävästi. Yleensähän en ole raippaa edes käyttänyt hevosilla, esim Patu ja Reiska ei todellakaan tarvitse keppiä, mutta Helmin kaltaiset otukset kyllä melkein vaatii sitä.
Sitten päivän sanaan, eli Tallinnan ostoksiin!
Burleski-leffan tiistaina nähtyäni, mulla oli mielessä vain yksi asia mikä on _pakko_saada_ eli blondi polkkatukkaperuukki! Olen nimittäin aiemmilla Tallinnan reissuilla ihaillut peruukkeja, tosin aiemmin himoitsin lähinnä vaaleanpunaisia yksilöitä. Nyt kun oma tukka on vaaleanpunainen niin blondi kiinnosti enemmän. Kokeilin kyllä vaaleanpunaistakin, mutta se näyttää niin peruukilta ettei mitään järkeä, tuo blondi on omasta mielestäni sellainen, että jää miettimään onko aito vai ei mut ei suoraan tule sellaista 'peruukkkiiii!!' -fiilistä. Tosiaan, edellisessä postauksessa kuvia tästä tukasta.
Ponirakkaus vaati ottamaan mukaan tämän, mukana tuli DVD, kielinä eesti,latvia,liettua ja venäjä! :D Mulle tulee niin hauskaa ton kanssa vielä.
Jännät kynsikuvioiti laitteet oli pakko napata mukaan, sekä Sonjan että minun. Kuvaa en saanut kunnolla, mutta tosiaan idea on että kynsiin leimataan kuvioita. Nuo metallilevyt on täynnä erilaisia kukka,perhos yms kuvioita ja niiden päälle levitetään lakkaa, sitten tasoitetaan pinta ja leimalla painetaan kuvioon ja sitten kynteen. Brilliant!
Tuossa vähän näkyy millaista jälkeä tulee, luulen, että pienen harjoittelun jälkeen sottaisuus vähenee.
Hopeaglitteriä tukalle, katsotaan mihin tuo pystyy myöhemmin. Tuuheat ripset ja suosikki suihkugeeliäni, Viron must ostoksia molemmat.
Alusvaatteita ei ole ikinä liikaa ja tuo setti irtosi 15e, samalla hinnalla saa henkkamaukan eiyhtääntukevia laatua ö settejä Suomesta. Merekeskus oli täynnä alusvaatekojuja, jotka puolestaan oli täynnä erilaisia alusvaatteita. Näistä tykkäsin eniten, tosin mietin pitkään väriä, pinkki vai turkoosi. Päädyin pinkkiin siksi, etten ole ihan varma tulisiko turkoosia käytettyä.
Moni varmaan tietää/on huomannut, etten ole mikään meikkijeesus ja minulle kyllä kelpaa muukin kuin luksuskosmetiikka. Kunhan eivät ärsytä ihoa ja ovat toimivia. Käytän rahaa mieluummin kalliisiin kenkiin.
Superpitkä eye liner, 99snt, poskipuna 1,99e ja huulipuna 2,39e. Minun käyttöön kelpaavat mainiosti kaikki.
Ylppärijuhlissani tarjoiltiin tuota Rigas-kuoharia ja tykkäsin paljon, siksi nytkin lähti pullo kotia ja sitten tietenkin minun vakio juomaani Smirnoff icea. Hinnallahan näitäkään ei oltu pilattu. Lisäksi ostin pullon ystävälleni Rasmukselle.
Laivan tax freestä sorruin ostamaan namusia, yksi Milka suklaalevy on jo tuhottu. Tiedän, hyvä postauksen alussa toitottaa laihdutuksesta ja sitten laitella suklaakuvia loppuun...Muttakun Milkaa ei saa Suomesta niin oli pakko(ja se on niin hyvää).
Rahaa ei kyllä kulunut nimeksikään kun miettii, mitä kaikkea sain hankittua, Viron hinnat Suomeenkin, kiitos <3
Thursday, March 3, 2011
Who's that chick?
Teresan(aka Sonja) kanssa olemme todella, _todella_ perinteitä kröhöm kunnioittavia suomalaisia ja mikäs sen perinteikkäämpää kuin Tallinnan päiväristeily?
Halvalla kun saatiin niin tietty suunnattiin etelänaapuriin varsin mielellämme. Kumpikaan ei muuten voinut laivassa pahoin, vaikka molemmille moinen on ominaista. Paattimme nimi oli Superstar, olen tainnut sillä aiemminkin matkustaa. Lähtö oli varsin aikaisin ja vampyyrivuorokausirytmiini sangen kivuliasta olikin nousta klo 5.45, autoon 6.20 ja 7.30 laiva vesille. Onneksi Teresa oli varannut meille aamiaista mukaan (oikeesti kenelle tulee mieleen pakata ruokaa mukaan?! pitäis tulla kaikille, mutta mä en vaan taida omistaa aivoja). Mussutettiin sitten tyytyväisinä sitruunimuffineja ja danonea.
...ja kuinkas sitten kävikään?
Kyllä, minä paatin toisessa(!!) baarissa siemailemassa cocktailia ennen aamu 9....eh...ne perinteet hei!
Satamassa heti piti kuvata turistikuva minusta ja vanhankaupungin kirkontornista, teretulemast Tallinnaan vain.
Koko aamupäivä suoritettiin shoppingia Sadamarketissa, Viru keskuksessa, Rottermannissa sekä Merekeskuksessa. Oikeasti, mikä aarremaa! Postailen ostoksia huomenissa sitten kun päivänvalossa saan kuvaa edes sen verran laadukkaasti, että jotain näkee. Löytyi tosiaan vaikka ja mitä, eikä todellakaan varani riittäneet kaikkeen, mitä olisin mielinyt haalia kotia.
Syödäkin piti, Vapiano 'fastfood' italialainen rafla. Nams<3!
Mozzarella-tomaatti pastaa. Pasta on paikanpäällä tehtyä, nähtiin jopa, kun yksi jätkä sitä leipoi! Ja kastike tehdään nenän edessä! Annokseni maksoi 5,5e.
Kevät oli ehtinyt Helsinkiä pidemmälle ja kevään eka joutsen näkyi satamassa! Vain yksi, toivottavasti hän ei ole vielä ehtinyt pariutua, eikä ole leski.
Tallinnan yksi suosikkipaikkojani(heti Superalkon jälkeen siis) on Rimi marketti. Tarkemmin sanoen kakkuosasto. Tuo kakkupalanen maksoi 1,84e. Aivan tajuttoman hyvää(ja mä olen oikeasti nirso) Brita-kakkua<3! Hienoinen teollisuudenmaku, mutta tuolla hinnalla sekään ei haitannut yhtään.
Mm. laskiaispullat maksoivat 2kpl/95snt. Suomessa vastaava paketti maksaa vissiin nelisen euroa, että silleen..
Loppuun pari kamerahuorausta
Ps. Huomenna alkaa mun urheiluputki ja edeltävien kuvien pehmusteet lähteepi.
Sunday, February 20, 2011
Strange days
Kun olen jo varmaan siitä asti kuin täytin 16 toitottanut, että tämä ensi viikon tuleva syntymäpäivä on sitten pahinta mitä ihmiselle voi tapahtua, päätin nyt vähän ruotia sitä mitä aiemmin on tapahtunut. Lähinnä siksi, että satuin selailemaan vanhoja kuvia ja katselin niitä silmin, kunpa olisin vielä tuon näköinen ja olipas tukkakin tuolloin varsin kaunis(paksumpi ja pidempi kuin nykyään). Miten sitä ei huomaa olevansa parhaimmillaan ennen kuin on myöhäistä?
Kamalan vanhoja kuvia minulla ei ole, etenkään digimuodossa, sillä a) paljon kuvia on jäänyt vanhalle koneelle/äitin koneelle b) olen pitänyt itseäni aina melko kamalana örkkinä enkä ole antanut ottaa paljoa kuvia .
2005 vuoden syksyltä, näytin silloin melko perus naapurintytöltä.
Kreetalla syyslomalla, kuva piti ottaa söpön koiran takia!
2005 vuoden keväällä aloin olemaan enemmän rock ja minulla oli hassu Axl Rosea kopioiva tyyli(kyllä vain, mun suurin tyyli-idoli oli MIES xD) On tosi sääli etten nyt löydä mistään kuvia keväältä 2005, täytyy kysäistä yhdeltä kaverilta jos siltä löytyisi, niin postaan sitten myöhemmin. Olin silloin varsin hauskan näköinen...kröhöm polvipituinen nahkahame,bandanna,ysäri korkkarit ja bändipaita.
Joka tapauksessa 2006 aloin sitten ollakin jo semi järkevä lookkinen, hameita ja korkkareita.
Nämä kuvat ovat syyslomalta 2006, Prahasta
Oon ollu Kiina hullu koko lapsuuden ja aika lailla tuohon 2006 vuoteen asti...en nyt tähän halua avautua miksen ole enää. Btw tuo merkki tarkoittaa tuulta, tarkoitus oli laittaa meri ja tuuli merkit tuohon, mutta meri-merkkiä ei löytynyt niin on vain tuuli.
Tän matkan jälkeen mulle on muuten ekaa kertaa ehdotettu blogin aloittamista! Säälittävän kauan mulla näköjään kesti ennenkuin sellainen tuli :D
2007
Aloin käyttämään korsettia lähes päivittäin ja aloin laihduttaa ongelmia pois.
Ai, että oliko pitkä tukka?!
Oltiin mun äidin ja tädin kaa Brysselissä ja Amsterdamissa keväällä 2007, kuvassa oon äidin kaa. Tuossa minun laukussa on Marilyn Monroe printtiä, olin kova fani ja minulla on vieläkin kymmeniä ellei satoja Marilyn postikortteja!
2008 muutin pois äidin luota ja tällä hetkellä musta tuntuu, että se on ollut mun suosikkivuosi. Oltiin mun silloisen parhaan ystävän kanssa Tuskassa, vietin toisen läheisen ystävän kanssa rappio kesää, life was easy. Loppu vuodesta otin ekan tatuointini, se on se nilkan pentagrammi.
Kokeilin olla normaali/pissis. Feilasin kuten kuvasta näkyy ja muistan kun olin poistanut kaiken metallin mun iPodista ja kestin sitä 2 viikkoa, yhtenä päivänä juoksin koulusta kotiin ja laitoin Satan my masterin soimaan ja kelasin, että ei musta ole pissikseksi.
Olin Helsingin visiitillä, asuin tuolloin tosiaan vielä Kuopiossa. Hassua kun silloin kävin Helsingissä varmaan 7 kertaa vuodessa ja ostelin aina Mortician tyhjäksi(no en ihan mutta melkein) kun Kuopiosta ei löytynyt mitään vaatteita mulle ja nykyään taas odotan Lontoon matkoja, että saisin vaatteita...
Hengailtiin Sankari-hautausmaalla niinkuin kaikki kunnon gootit
2009 tanssin wanhat(elämäni yksi hirveimpiä päiviä, hyi!) ja muutin Helsinkiin hetkeksi ja siitä Espooseen.
Halusin Star Warsin Prinsessa Leian kampauksen ehdottomasti.
Kuopiorockista ja voin kertoa, että toi hame oli LYHYT, ei ehkä paras vaihtoehto jos on kännissä ja omistaa mun jättireidet.
Tää on varmaan ekoja kuvia missä minun huulilävistys näkyy! Mussukkani Rasmus teki sen puoliväkisin minulle, pelkäsin kauheesti, että sattuu ja lopulta en ees huomannu kun neula meni läpi...niin tyypillistä mulle.
Toinen mussukkani Noorahan teki mulle myöhemmin napalävistyksen, tämäkin puoliväkisin, mutta jouduin luopumaan siitä ratsastuksen takia. Mitä uhrauksia en tekisikään ponien takia?
2010 ja 2011 vuosia en viitsi tänne pahemmin laitella kun ne näkee lukemalla vanhoja blogimerkintöjäni :)
Tänään 20.2 on muuten minun rakkaan koirani Halolan Äijänkäppyrän aka Nero Topias eli tuttavallisesti Topin 12v syntymäpäivä! Onnea rakas, valitettavasti en pääse livenä onnittelemaan.
2005
2008 Topi Ukin kanssa metsästämässä
Subscribe to:
Posts (Atom)













