Ponies once again

My own horse has had some toruble with her legs, so we went to see the doctor. Yes, the car is mine and so is the trailer.

Cuckoo!

I bought the travelling boots for her from the "Hevoset Stadikalla" event, I only went to the expo since it was free and I'm quite broke....

Back in the summer I got her these pink things....My teacher asked me "How do yo actually find this stuff?!" A Barbie horse :)!

While in Kuopio I went to ride Helmi at Peikkometsä. She is already 20 years old, but still going strong, so nice! My friend Heidi took these riding pics.

Kuopiocity girl

Kotikaupunkia kysyttäessä en oikein vieläkään osaa vastata Espoo vaikka kuukautta vaille 2 vuotta se on sitä ollut. Sydämessäni olen kuopiolainen vaikka minusta tuntuukin joka kerta täällä vieraillessani siltä kuin joku työntäisi puukkoa rintakehääni. Täällä on uskomaton määrä kipeitä muistoja, joista milloin mikäkin paikka muistuttaa. Kouluun jossa kävin yläasteen en esimerkiksi halua mennä edes pihalle. Hyviäkin muistoja on muutamia ja niiden takia jaksaa tuntea ne huonotkin kun tänne tulee. Suurin osa ystävistäni on muuttanut muualle täältä, mutta niitä muutamia tapaan kyllä aina hyvin mielelläni ja tälläkin viikolla minulla on ollut aivan uskomattoman hauskaa Sannan, Rasmuksen ja Nanan kanssa.  Tärkeintä Kuopiossa on kuitenkin Topi. Niin ja Lisbeth aka Liisa Lisbe Lipe Paholainen.

Minun on vaikeaa kuvitella, että enää koskaan asuisin täällä, vaikka toisaalta tahtoisinkin. Pienessä kaupungissa asumisessa on oma yksinkertaisuutensa, joka viehättää minua. Lisäksi ehdottomasti se, että tiedän tasan tarkkan missä täällä on mikäkin virasto ymsyms ja niin sanoakseni osaan käyttää tätä kaupunkia. Se, että yleensä eksyn ainakin kerran joka vierailulla on sitten eriasia!!
Syksyllähän saattaa tieni viedä tänne, mikäli en pääse kouluun muualle niin se on sitten Kuopiotuomio napsahtamassa, yritän olla miettimättä sitä liikaa ja rentoutua nyt täysin kaikista kouluunpääsemisajatuksista.

Tärkeitä spotteja Kuopiossa ovat kahvilat. Kaneli on oma suosikkini ja siellä olen monet itkut ja naurut kokenut ja jakanut, milloin minkäkin kriisin takia. Coffee house on myös paikka, jonka penkkejä olen kuluttanut urakalla ja ikkunoista on loistavat näkymät kyyläillä kuka kulkee kenen kanssa minne ja minkä näköisenä. Sitten on Houkutus. Siellä oli aiemmin listalla tämän herkkuperseen ehdotonta suosikkikaakaota ikinä. Marenkikaakaota. Muutenkin siellä on aina ihania kakkuja ja leivoksia nams nams, osuvampaa nimeä on kahvilalle vaikeaa keksiä.
 Muita suosikkipaikkojani ovat tietenkin vanha ratsastuskouluni ja sitten mökki. Tätä kirjoittaessa istun mökillä, minun omassa leikkimökissäni, joka on kyllä oikeastaan ennemminkin aitta, sillä täällä on sähköt ja kaksi sänkyä(kerros).  En viihdy täällä pitkään, kaipaan kaupungin ääniä ja menoa, mutta kuitenkin minulla on koko elämäni ajalta täältä muistoja. Kahta juhannusta lukuunottamatta olen viettänyt täällä jokaisen juhannuksen ja tänäkin juhannuksena olisi tuntunut hyvin oudolta olla jossain muualla. Minut kyllä kutsuttiin kahteen muuhunkin paikkaan juhannukseksi, mutta ukin tekemä paella ja muurinpohjaletut veivät voiton. Niin ja tietysti Topin kanssa vietettävä aika, Topi on kuitenkin jo 12 ja tämä saattaa hyvinkin olla sen viimeinen kesä vaikka aktiivisesti yritän unohtaa moiset ajatukset. Koira on kuitenkin hyvässä kunnossa ja virkeä.

Saavuin tänne tosiaan maanantaina ja Anne matkasi kyydissäni niin ajomatka sujui varsin nohevasti. Ilta oli pitkällä jo enkä ehtinyt mitään jännää tehdä.

Tiistaina vietin aikaa mun jätkien kaa eli:

Oli ihan parasta niinkuin meil on aina yhdessä.

Jonkun huppari on mulle vähän suuri...Voisin käyttää mekkona :D

Juhannus tosiaan meni mökillä, tässä on vähän asukuvaa, olin aika puskalookissa naaman ja tukan osalta, kun kuitenkin mökillä oltiin.

Hame on uusi Living dead soulsin joku, ostin sen erityisesti Myötätuulirockia varten ja pidinkin sitä siellä sunnuntaina. Takana on samaa pitsiä kuin edessä oleva 'pyrstö', jolle en tähän hätään keksi fiksumpaa nimeä. Hyvä että oli hieno hame kun muuten en oikein jaksanut panostaa.

Liisa mummon kasvimaalla, mummo arvosti.

Ruusukki taas tykkäsi pyöriä hiekassa..tutkimattomia ovat kissojen tiet...

Olin mökillä sunnuntaihin asti ja voi hyvää päivää oon ihan itikoiden syömä. Mökkikiintiö tältä kesältä tais nyt olla tässä.

Juhannuksen jälkeinen viikko meni aika hyvin hevosten kanssa, ystäviä nähden ja äitin muuttoa tehdessä. Muutto on vielä täysin kesken, sillä pientä remonttia tehdään ennen kuin ihan kaikki kamat muutetaan sinne ja toistaiseksi asuinpaikkana on tämä vanha rivari. Uusi talo on paritalo ja siellä on iso piha ja jopa ranta! Ihanaa eläimille.

Varsinainen asuinrakennus on kyllä muutenkin aika tosi iso, 2 kerrosta ja yläkerrassa jo pelkästään 3 makuuhuonetta,vessa,keittiö ja olohuone. Alakerrassa on minulle omahuone, 'pannuhuone', saunatilat, vessa, muutamat komerot ja viinikellari ja kaksi isoa epämääräistä betonihuonetta jotka ovat melko suuria mutta oudosti silleen että toisen läpi pitää kulkea päästäkseen toiseen. Muutenkin alakerta on melko pimeä ja sokkeloinen, tulee ihan mieleen se talo Uhrilampaissa...Viinikellari puolestaan on maalattiallinen puoliksi maanalla sijaitseva pimeä luola, jossa on ihan Hiidenpataa muistuttava rautahella/pata tms, en nähnyt kunnolla kun kurkkasin sinne vain ovelta. Nimim. en tosiaan ole asumassa siellä alakerrassa yksin!!

Muutamia kuvia siitä uudesta talosta:

Etupihalta

Yläkerran kylpyhuone on aika hieno.

Portaat alakertaankin on jokseenkin karmivat, jyrkät,pimeät ja liukkaat.

Uhrilampaat sokkelon tunnelmaa...

Takapihalta lähtee jyrkkämäki lammelle, jossa on laituri mutten tiedä kuinka suositeltavaa tuolla olisi uida.

Talo takaa.

Sentään jotain nättiä pihamaallakin

Sydänsairas Topi vietti kuumat päivät varjossa ulkona, märän pyyhkeen alla ja oli ihan tyytyväinen.

 

Kaupungilla kävin oikeastaan melko vähän, tässä pari kuvaa Houkutuksesta.

Ostoksia ja lahjuksia laittelen myöhemmin kunhan kuvailen ne kotona.

Kuopiokuviini kuuluu aina saumattomasti kuvia Helmillä ratsastamisesta, ystäväni Heidin ottamia tietenkin. Ratsastin kerran myös Tepalla, mutta Heidi ratsasti itsekin samaan aikaan joten kuvia Tepsukasta ja minusta ei ole.Tänään menen kyllä vielä ratsastamaan, luultavasti Helmillä. Eli kuvia tuleepi ehkä lisääkin.

Ratsastuksen jälkeen olin tosi hot, mutta oli pakko saada tämän ihanan Pyhä Birma-rotuisen tallikissan kanssa kuva, tuitui<3 Minulla on kauhea kissakuume ja tahtoisin juurikin tälläisen pyhiksen, tosin ehkä ruskeanaamioisen ja tyttökissan.

Helmikki on muuttunut kyllä tosi rauhalliseksi verraten siihen mitä se oli 2007 kun sillä aloin mennä. Helmi ja Reiska on ollu mulle tähän mennessä ne rakkaimmat hevoset, ihan jo luonteen puolesta ja tietenkin sen ratsastettavuuden. Molemmat on niin minun tyylisiä, reippaita,rehellisiä ja yrittelijäitä. Helmi on tavallaan tosi vaativa ratsastettava jo rakenteen puolesta ja vasta nyt viime vuoden aikana kun olen sillä mennyt se on alkanut liikkua edes suunnilleen oikein. Toivon kyllä, että osittain johtuen siitä että Helmi oli hyvin vähän ratsastettu kun aloin sillä mennä ja siksi, että olen itsekin kehittynyt siitä mitä olin silloin.

Luvassa vielä lisää ponikuvia tämän päivän ratsastuksesta ja myöhemmin Pori postaus, sillä lähdetään Barbiereissulle sinne 8pvä, viivytään ehkä joku nelisen päivää tai niin kauan kuin huvittaa, odotan kovasti matkaa<3

Cosmopolitan woman

 Kuopion ja Pohjanmaan reissut on ohi ja paluu mun normaaliin elämään(joka on yhtä kuin opiskelua,Kimmoa ja leffoja) on koittanut. Tosin keväälle on vähän puhuttu yhdestä pienestä matkasta, mutten vielä uskalla hehkuttaa, kun petyn vain jossei sitten toteudukkaan. Niin ja onhan mulla synttärit ensi viikolla, hui! Juhlin vasta pe 25pvä vaikka jo 22pvä on oikea B-day.  Saa nähdä minkämoiset bileet on tulossa ja keitä raahautuu paikalle(toivottavasti moni pääsee<3)

VR-junailua oli tällä kertaa Seinäjoen suuntaan ja ihme kyllä, rakas junayhtiömme ei myöhästynyt yhtään! Kerta se on ensimmäinenkin kai.

Ostin junamatkalle kyllä varsin hyvän kirjan(koska pelkäsin matkan venyvän 3 tunnista huomattavasti pidemmäksi) johon on onnekseni myös jatko-osia! Huumaa niminen teos, joka kertoo 1800-luvun ja 1900-luvun taitteen New Yorkin nuorista seurapiiriläisistä. Miten ihmissuhteet voinkaan olla ikään,luokkaan,aikaan ja paikkaan katsomatta niin samanlaisia?

En pahemmin kuvaillut Kauhajoella mitään, sillä keskityin pääasiassa rentoutumaan eläimien kanssa ja syömään hyvää ruokaa ja kuuntelemaan muiden juttuja. En ollut koneella ja telkkariakin katsoin vain Gleen verran(ja ok, pakko syötöllä putouksen alun ja totesin taas, että se on vaan huono).

Yhtenä iltana muuten kävin paljussa, en suosittele kenellekkään jolle kuumuus aiheuttaa pyörrytystä. Olihan se ihanaa tavallaan, mutta mun oli pakko nojata reunaan ja keskittyä hengittämään kylmää ilmaa. Mikähän siinäkin on, että en kestä lämpöä ja höyryilmaa? kuitenkin inhoan kylmyyttä niin että WTF?

Sitten asiaan, kyllä, vierailin Suomen suosituimmassa matkailukohteessa Tuurissa. Olen käynyt n.4 vuotta sitten siellä aiemmin ja on kyllä melkoisen yliarvostettu paikka. Löytyihän sieltä vaikka mitä ostomahdollisuuksia, mutta ei siellä pääasiassa mitenkään kovin halpaa ollut. Esim leffoja en ostanut yhtään kun hintataso ei poikennut Top Tenistä yhtään.

Onlyn osastolta ostin mekon ,jota olin jo aiemmin himoinnut, mutta hinta 39,95 ei houkutellut, Tuurista se löytyi kympillä.

          Muodoton makkara tää ei oikeasti ole, tosin varsin ahdas rintojen kohdalta.

Nyt tuli yhteiskuva mun kynsilakka-armeijasta, uusia ovat nuo kolme vierekkäin olevaa isoa pulloa, valkoinen, verenpunainen ja pinkkiglitter(joka on oikeasti kirkas pinkki eikä punainen kuten kuva antaa ymmärtää) 1,95e/kpl.

Kaksi takkia osui ostoskoriini myös.

Blendin kirkuvan pinkki toppis(koska tää talvi ei näköjään oo loppumassa ja mulla on kylmä).

Fiorellan osastolta löytyi kiva lyhyt mallinen jakku, jossa on 'Liisan karvaa' kauluksissa.

Onnenkenkä

Lol, oli tosiaan pakko päästä Veskun Ferrarin kaa kuvaan. Pakko kyl myöntää, että kelpais tuollainen kaara, vaikka manuaali onkin.

Lisbeth 'Liisa' kissa oli mukana ja valtasi talon parhaan paikan omaksi valtaistuimekseen.

Huom. vittuuntunut ilme, joka ei pahemmin tän otuksen naamalta poistu.

Äitin Dubain-matkalta en saanut Jimmy Chooita vaikka niistä oli kyllä puhetta, sen sijaan kaksi yöasua. Ihan perus nätteihän nämä, molempiin tuli vielä tangat mukaan.

Loppuun pari kappaletta Helmi-kuvia Kuopion reissulta.

Ette kyl arvaa kuinka jäykät tän niskat on, ihmeellistä että sain edes tän verran muotoa haettua! Ja oliko muuten pikkusen hyytävää ratsastaa -20 pakkasilla satulan kanssa :s

Kokeiltaa tehä Helmin kaa kulmaan takaosa käännös niin ymmärrätte tän kuvan...Not easy.

If I had you

...that would be the thing I'll ever need

Kävin äidin luona Kuopiossa ja olinkin ti-ma siellä, eli melkein viikon. Tuntuu, että en oikein tehnyt mitään, näin vähän paria kaveria,toisen muutossa autoin ja kävin kaupungilla hieman kulkemassa, muttei löytynyt(yllätys..) mitään mua miellyttävää, tosin eipä olisi pahemmin ollut varaakaan mitään ostella joten hyvä näin.
Hoidin lemmikkejä ja siedätyshoidin Liisaa yrittämällä pitää sitä sylissä about joka viides minuuttia ja leikattiin sen kynnet. Ai että se kissa vihas sitä.
Topi lähti viikonlopuks metsälle niin en nähnyt sitä kuin muutaman päivän.

Katsoin myös aika vaikuttavan leffan, The blind side(elämä pelissä suomeks kai?). Suosittelen, Sandra Bullock oli ihana ja tarina oli tosi koskettava ja melko aito, muutamat ylilyönnit tai amerikkalaisuudet vähän ärsytti mua. Jos pidit Forrest Gumpista, Gilbert Grapesta ja Vihreästä mailista, sanoisin, ettet inhoa tätä.

Tietysti mun tärkein tapaaminen oli Helmin kanssa. Menin kentällä tutussa ryhmässä ja ystäväni kuvaili ratsastustani. Helmi oli aika jäykkis, mutta kumma kyllä nosti tosi mielellään laukat(mikä on sille ollut _aina_ vaikeeta). Annoin sille omenoita, jotka diilasin torilta kun äiti osti omenoita. Kysäisin siis myyjältä oisko sillä myyntikelvottomia yksilöitä jotka menis hevoselle. Olihan sillä.
Poni tuntui kyllä todella pieneltä, vaikka Helmihän on just ja just hevosen kokoinen suomenhevostamma, ei siis ole edes piensuomenhevonen, vaikka kaikki niin luulevat. Syy, miksi Helmikki tuntuu nykyään pieneltä on varmaan nää turbohevoset joilla oon viime aikoina ratsastanut, Kimmokin lienee lähellä 170cm. Plus on massiivinen.

Helmistä voisin sen verran vielä tarinoida, että valoitan hieman syitä, miksi se on mun suosikkiponini. Monet onkin varmaan tätä blogia lukiessaan huomanneet Helmin kuvia siellä täällä.
Kolme vuotta olen nyt enemmän ja vähemmän säännöllisesti ratsastanut Helmillä, sen verran se on asustanutkin minun entisellä ratsastuskoulullani, Peikkometsässä. Muistan oikein hyvin kun ekan kerran 'jouduin' Helmin selkään, ratsastin ryhmässä, jossa oli minua nuorempia ratsastajia ja sain monesti ns.haastavampia hevosia kun nuoremmille annettiin niitä varmoja ja osaavia poneja. Helmi oli vaikean maineessa, koska se käyttäytyi aika inhottavasti karsinassa, luimi ja pyöri ja kuopi(nykyään ei enää pyöri,mutta luimii ja kuopii kyllä). Lisäksi sen kunto oli huono ja hikosi nopeasti, se painoi kädelle ja ei vielä osannut oikein mitään koulujuttuja. Plus Helmi halusi mennä kovaa.
 En tarkalleen osaa sanoa, mikä on se juttu, jonka takia tykkään Helmistä, joka on vino ja aika vanhakin, eikä se oikein osaa muuta kuin hypätä ihan kelvollisesti. Kaiketi sen mieletön yrittämisen halu on se juttu. Niin ja toisaalta se, miten tiedän sen maneerit maasta käsiteltäessä ja sen miten se tykkää, että sitä harjataan(pehmeillä harjoilla ja napakasti, mutta ei missä nimessä kovasti). Se on niin kaunis kun sen mielenkiinto herää ja mantelisilmiin syttyy oikein valo.

Kuvia sunnuntailta;

Harjailin Helmiä ennen tuntia

                                         On se aika pieni tamma

Tilanne kuva laukan nostosta xD

En tajua mikä on tää mun trendi katsoa alas satulassa...

Olen ihan varma, että aina kun mulla on mahdollisuus yritän päästä Helmiä katsomaan, se on niitä hevosia jotka ei unohdu. Eikä etenkään ne hetket Helmin kanssa.

Gimme gimme shocktreatment

Kuopio oleiluni on muodostunut enemmän ja vähemmän poneista ja kavereista sekä shoppailusta. Ikävä kyllä olen nyt mummolassa enkä voi lisätä kuvia ostoksista vielä, äidin luona on onneksi kameranjohto. Alennusmyynnit on ehkä parasta aikaa ikinä mutta kauppojen tungoksen takia sekin hohto jotenkin hiipuu, tosin mistään niin suurista ihmismääristä ei ole onneksi kyse kuin Primarkin lauantait...

Juhannuksen vietin tapani mukaan mökillä jossa pidetään juhannusjuhlat, mummon ja ukin ystäviä ja sukulaisia on vaihtelevamäärä aina paikalla. Tänä vuonna mentiin pienel porukal ja minulla oli oikeasti aika tylsää. Kävin yöpyöräily lenkeil ja vietin laatu aikaa meidän lemmikkien kaa, kissat oli ekaa kertaa vapaina maastossa!
   Keskiviikkona mulle kävi niin että lapsuuden aikainen ystäväni Noora teki mulle napalävistyksen. Olen pitkään puhunut että ois ihan jees ja aina jotenkin onnistunut välttämään tämän homman. Nyt se sitten tuli ja aika kiva tää onkin! Hopea tappi vaaleansinisillä timanteilla, tosin menee varmaan parantumisen jälkeen vaihtoon vaaleanpunaiseen koruun. Kuvaa tulee heti kun saan sen kameranjohdon käyttöön.(Toiv kestätte mun läskimahan)

Hevosista täytyy sen verran kirjoittaa että kävin tädin kanssa moikkaa tässä yksi päivä hänen entistä hevostaan Reiskaa, minun lapsuudessa ollut ihan semi kiinteästi mukana. Ratsastelin vähän ja saan mennä joku kerta uudestaankin. Oli niin jännää nähdä se pitkästä aikaa ja onneksi onnellisissa oloissa.
Entisellä ratsastuskoulullani olen käynyt kahdella tunnilla peräti, koulu ja este tunneilla. Eestinponi Vilillä menin koulutunnin  ja  vaikka kyseinen otus onkin ollut ns.inhokkiponini vuosia niin tällä kertaa se oli järkyttävän positiivinen kokemus.Sehän meni reippaasti ja melkein muodossakin! Laukkakin oli ihmeen letkeetä eikä sellasta tahmotepasteluu niinkuin yleensä. Jes!
Esteet menin minun suosikki otuksellani Helmillä joka Kinkkusämpylänäkin tunnetaan. Huomasi kyllä tytöstä että ei se enää oo mikään nuori ja että ei toi ratsastuskouluelämä sille oikein ole omiaan, ei jaksa tuota tahtia varmasti pitkään ikänsä vuoksi. Tavallisesti se on innostunut esteistä varsin hurjasti ja vauhtia ei ole puuttunut. On se silti tallin paras ja kaunein tamma!

Ystäväni Heidi kuvaili meidän tuntia <3

Pieni harjoitus okseri taustalla :)

Loppu tunnista oltiin molemmat hikisiä ja hehkeitä, tosin vauvalla nenä nätisti alhaalla !

Mulle kävi jokseenkin hassusti kun en älynnyt ottaa kotoo Espoosta mun hienoi cavallon liituraita housui mukaan vaan oon ratsastellu näis ikivanhois tummansinisis IMO talviratsastushousuis(ovat niin helvetin paksut verrattuna cavalloihini) ja oisin voinut toisen kypäräni siirtää myös pysyvästi äitin luokse, sen kuluneen lapsuudessa ostetun tummansinisen joka on edelleen perfect size eli 57. Niinpä mulla on tallin kypärä päässä.
Ainiin joo, etsin uutta vanhaa kypärää:D Inhoon noita uusia ilmastoituja rumiluksia ja haluisin 57 kokoisen mustan hyväkuntoisen vanhan kypärän! En kyllä kovin kovii summii ois valmis pulittaa,hieman kunnon ja merkin mukaan voin tarjota ;>


Ensi viikolla olisi taroitus käydä kävelyttämässä äidin ystävän/minun entisen ratsastuksen opettajan kisahevosta maastossa. Sen jaloille tekee hyvää ihan vain kävellä ja sen mielelle tekee hyvää nähdä vähän metsikköä. aivan ihana suokkiruuna otus sekin.Kuvia ensi viikolla sitten, tältä vbiikolta niitä ei vielä ole.

Viikonlopuksi olisi tarkoitus vaihtaa kaupunkia Jyväskyläksi ja käydä rippijuhlien lisäksi vähän kaupunkia tutkimassa, mun Suomen sisäinen matkailu on todella heikkoa, niin nyt edes vähän näkis jotain muutakin kuin Kuopiota ja pääkaupunkia.