I want candy

Olen Sipoossa hoitamassa heitä;

 

Myös kissani LSD on mukana, tosin hyvää kuvaa siitä ei saa, sillä hän viettää aikaansa tyynyn sisällä...Weird cat I has.

Lauantai oli harvinaisen mukava päivä. Otin hieman asukuvaakin, tosin vähän sotkuisia nämä ovat. Tarvitsisin todella uuden kameran, edes laadukkaamman pokkarikameran kiitooooosss.

 Paita on Primarkista joulukuun Lontoon reissulta, maksoi tyyliin 3 puntaa. Hame on se uusin Seppälästä, jonka esittelin muutama postaus takaperin. Ekaa kertaa käytössä nyt! Hyväksi todettu, ei ahdista ja siinä on helppo liikkua. Laitoin myös tukkaani hieman nutturalle, mitäs mieltä olette, pitäisikö alkaa pitämään enemmänkin kiinni hiuksia?

Kiertelin muutaman tunnin Helsingin keskustan kauppoja, päädyin olemaan ostamatta mitään, vaikka houkutuksia olikin muutama. Onneksi Morticiasta olivat kadonneet suloiset melko tyyriit nilkkuri-saappaat. Niissä oli metalliset pääkallo-perhoset koristeina ja tyyliltään olivat sangen 1700-lukumaiset. Olisin varmasti ostanut ne nyt, hinnasta huolimatta, vaikka olen kovalla säästökuurilla lokakuun Lontoon&Pariisin matkan takia. Lip Servicen capreja ja yhtä hamettakin ihailin, en tietoisesti sovittanut etten sortuisi ostamaan. Haen ne sitten Camden townista halvemmalla.

Elokuva-ilta alkoi Orion-leffateatterissa Sofia Coppolan ohjaamalla Marie Antoinettella. Olen nähnyt leffan aiemmin vain kerran, joskus silloin kun se ilmestyi vuokralle eli aikaa on n.5 vuotta. Jännää silti kuinka monia kohtia ja juttuja muistin, mutta kuitenkin kuinka paljon uusiin asioihin kiinnitin huomiota. Tajusin jotenkin miten olen kehittynyt 5 vuodessa elokuvan katsojana, osaan kiinnittää huomiota useampiin asioihin ja arvioida muutakin kuin juonta. Tämä on todella visuaalisesti upea elokuva, lisäksi rakastan sitä, kuinka erilainen historiallinen elokuva tämä on. Musiikki on muutakin kuin Mozartia ja kuvaustapa on moderni, jopa taide-elokuvamainen. Tarina on kaikille vähänkin historiankirjoja raottaneelle tuttu, joten en juonta sen enempää kertaile.

Elämys on niin erilainen kun näkee isolla screenillä, onneksi Helsingissä on Orion, joka tarjoaa vanhempia leffoja. Ensi viikolla mahdollisesti menen katsomaan Hiljaiset Sillat!

No ne kuuluisat Converset, jotka näkyy Marie Antoinetten suosikkikohtauksessani, eli siinä jossa hän valitsee vaatteita ja kenkiä itselleen ja kaikenlaista herkkua on tarjolla.

Illan toinen elokuva tai no...dokumentti tämä itseasiassa on, oli I'm still here.

Joaquin Phoenix on veljensä Riverin takia alunperin päätynyt tarkkailuuni. Nähtyäni useamman elokuvan olen kuitenkin jo vuosia sitten vakuuttunut siitä, että myös Joaquin on varsin loistava näyttelijä. Koko tämä dokumentti hässäkkä ja siis se, että Joaquin, 2 kertainen Oscar-ehdokas, ilmoitti lopettavansa näyttelemisen kokonaan ja aloittavansa räppärin(????????????!!) uran oli vähän liikaa minulle. Oli siis pakko katsoa tämä pätkä ja siis..huhuhuh mitä matskua. Ilmeisesti tämä on kuitenkin fake dokkari ja Joaquin ei ole lopettanut näyttelemistä eikä hänestä ole tullut räppäriä. Tämän on muuten ohjannut ja kuvannut Casey Affleck(juu Benin pikkuveli), Casey on siis Joaquin sisaren Summer Phoenixin mies.

Koko dokkarin ajan kelasin vain, että miksi Joaquin on päästänyt itsensä tuollaisen näköiseksi, lihonut varmaan 30 kiloa ja mikä toi tukka ja parta-sotku oikein on??

Siis I mean, oikeesti se on tän näköinen; so hot <3

Illan kolmas elokuva oli Hesher. Syystä Tom(aka Joseph Gordon-Levitt). Takakansi oli kyllä sen verran 'so us' että epäilen vahvasti, että olisi tullut muutenkin katsottua. Hesher on siis sulkeutunut, heviä kuunteleva itsetehtyjen tatuointien peittämä friikki joka tykkää räjäytellä asioita, syystä x (jota en tajunnut) hän muuttaa äitinsä menettäneen pojan, tämän isän ja mummin luokse asumaan. Vähän what was the point leffa, mutta who would not love Tom<3 En ehkä menisi sinänsä kyllä suosittelemaan tätä pahemmin, ellei ole Tom-addikti kuten minä.

En ehkä ihan just tälläistä tatskaa tahtoisi itse...

Ja jotta olisin varmasti riittävästi käsitellyt elokuvia tässä postauksessa, esittelen lyhyesti uusimmat hyllyni tulokkaat.

Kaunotar ja Hirviö on minulla vhs versiona kyllä ollut aina(se on ensimmäinen oma elokuvani ever!!) ja oli aikakin hankkia se dvd:nä, saan nyt katsoa sitä enkkuversionakin välillä, mutta suomi duuppaus on minulle silti se rakkain. Laulut ja hahmojen äänet<3 Tämä on Liisa Ihmemaassa ohella suosikki disneyni ehdottomasti.

Boys don't cry minulla on myös vhssänä, tosin se on Kuopiossa jossain ja ostettu Filmtownin vhs poistoista joskus kun ne myi niitä pikkurahalla pois, tyyliin 10/2e. Vhs näkyi huonosti jos ollenkaan ja Maria halusi eroon omasta dvdstään, joten tarjouduin ottamaan sen omiin kokoelmiini. Elokuva on hyvin koskettava ja melko ahdistava. Pistää vihaksi ihmisten rasistisuus todella. Tarina on siis basiclly se,että eräs tyttö tahtoo olla poika. Hilary Swank sopii rooliin todella hyvin ja vaikken juurikaan muista rooleistaan pidä, niin tästä todellakin ansaitusti sai Oscarin. Harvinaista että indie leffat edes pääsevät gaalaan asti.