Jännitän Lady GaGan keikkaa ja pohdin huomista asuani, siitä luultavammin kuvaa tuonnempana. Toivottavasti GaGa soittaa Monsterin ja ei esiinny siinä(anteeksi vain) karmaisevassa lihamekossa.
Samalla panikoin ensi viikkoista tenttiä, johon en ole valmistautunut riittävän hyvin, en oikeasti saa sellaista flow'ta tuota lukiessa. Teksti on enkuksi ja on aika paljon erikoissanastoa, jotka täytyy tsekata, nimim. call me stupid mut en oikeesti tiennyt mikä on uurrin englanniksi. Toisekseen akateeminen teksti on hieman toista kuin taannoiset lukion kirjat...jotka nyt tuntuvat sangen ymmärrettäviltä. Ehkä tämä ei olekkaan minun ala?
Lisäksi minä,joka en ikinä ole aikataulusidonnainen olen onnistunut hankkimaan ke-to päiville sangen tiukan aikataulun. Eli ke luento ja GaGa,sitten heti to aamuna leffankuvauksiin(avustamaan,ei mitään sen jännempää) ja sitten vielä ponin ratsastus illaksi. Kamala säätö sen kanssa, että mistä meen aamulla kuvauksiin ja miten..huhuh, melkein tulee mieleen ajat kun mulla oikeesti oli aina tuollainen aikataulu.
Eilen erehdyin kuuntelemaan Chicago-musikaalin levyä(ei, ei sen leffan vaan musikaalin). Lontoon musikaalit oli vaan niin hienoi, joulukuun matkallakin on ihan pakko käydä katsomassa joku, Wicked tai Ooperan kummitus ois aika korkeella mun listalla...Tuli kaikki ihanat Lontoon muistot mieleen. Musta tuntuu, että olen vähän kaksijakoinen (skitsofrenian oireita...ei minulla ainakaan!) nimittäin, vaikka mä kaipaan Lontooseen ja suureen maailmaan, niin kyllä mä oikeasti viihdyn aika hyvin jossain hornankuusessakin, kunhan vaan on pari ponia siinä kaverina. Suomessa oikeesti jäisin kaipaamaan varmaan lähinnä hevosia ja Kymppitonnia(miten niin koukussa?! äsken oli muuten Jyrki69 vieraana, ai että mä rakastan sitä miestä!)
No comments:
Post a Comment