I'm not the kind of girl who gives up just like that

Blogin päivitykset on nyt vähän jääneet tässä kun on ollut kaikkea muuta hommaa, lähinnä Teatterikorkean pääsykokeet. Ne ovat nyt minun osaltani ohi, en päässyt 2. vaihetta pidemmälle. En voi väittää ettei harmittaisi, mutta toisaalta olihan se jo kätellyssä aika selvää, että ensimmäisellä yrittämällä tuskin olen pääsemässä sisään. 1800 hakemusta sinne on tänä keväänä lähetytty, 980 kutsuttu 2 vaiheeseen, pääsykokeissa on siis yhteensä NELJÄ vaiihetta plus välikarsintoja, loppujen lopuksi kouluun otetaan 12-14 opiskelemaan. Näyttelijänlinjasta siis kyse.

Varsin rennoilla vaatteilla menin kokeisiin, sillä tiesin että pitää pystyä kieriskelemään ja juoksemaan kokeessa(olin harvinaisen oikeassa).

 Itse heräsin vasta viikkoa ennen kuin hakemukset piti lähettää, tein tehtävät 4-5 päivässä ja kuitenkin sain kutsun kokeeseen, ei huono saavutus sekään minusta. Itse koe oli hauska,monipuolinen ja raati kyllä vaati paljon. Oma raatini oli niin tiukka, ettei päästänyt ketään jatkoon koko päivältä(raateja oli siis neljä,muista pääsi jatkoon yhteensä 25 perjantailta).

  Kaksikin näyttelemiseen liittyvää projektia minulla on tässä näkyvissä,katsotaan mitä niistä poikii.

Rakkausjuomaa <3 Nykyään sitä saa Suomestakin, tosin ei lämpimänä eikä niitä frappuchinoja, vain tälläsiä yksilöpakattuja, joita voi hyvin varustelluista ruokakaupoista bongailla. Olen nähnyt tätä Caramelin makuista, sitten perus lattea ja jotain choco-hommaa. Muita en ole maistanutkaan, mutta tätä on kulunut aika monta mukia jo...Kahvien aatelia. Starbucks-liikettä odotellessa...(luultavasti harkitsisin vakavasti muuttoa liikkeen välittömään läheisyyteen...ei sillä että minulla mitään addiktiota olisi!).

Topi on myös ollut perjantai illasta asti hoidossa minulla(Lisbethiä en saanut ottaa). Huomenna lähtee takas Kuopioon, enkä millään haluis antaa pois. Nukkuu mun vieressä ja vaatii jatkuvaan rapsutuksia. Onhan tämän kanssa tietty hommaa, kun on 4 kertaa päivässä sydänlääkkeet ja sitten ruokinnat ja ulkoilut, tosin Topi ei enää kovin pitkiä lenkkejä jaksa tehdä, vaikka nuo lyhyemmät n.20minuutin ulkoilut kyllä juoksee flexi tiukalla, ei moni usko sydänsairaaksi 12 vuotiaaksi.

Kennel nimeltään Topi on Halolan Äijänkäppyrä ja onkin Suomen muotovalio. Yksi pentuekin on teetetty ja lisäksi taipumuskokeet Topi läpäisi ekalla ja sen jälkeen onkin syksyisin ollut sorsametsällä ukin tai äidin miehen kanssa.

Maailman paras koira.