Käyn 3-4 kertaa viikossa normaalina arkena ratsastamassa, tällä hetkellä 10-vuotiaalla suomenhevos ruunalla Kimmolla. Viihdyn selässä aina kun vain mahdollista(ts. -15 asteessa en laukkaa tai mene montéa, mutta se ei ole syy jättää hevosta seisomaan päiväksi, ainoa mistä en oikeesti tykkää on kaatovesisade,silloin on vaan hirveetä ratsastaa) siihen asti, että poni näyttää siltä kuin ois tullu uimasta. Yleensä ratsastan tunnin viiva kaksi, aina maastossa, sillä kenttää ei ole käytössä. Traktoreiden,rekkojen ja kettujen seassa sitä mennään ja kovaa. Tästä mun touhusta on ratsastuskoulumeininki niiiiiiiin kaukana ja olen siitä ylpeä. Naurattaa melkein sellainen maneesin kiertely pystyyn kuolleilla virrattomilla poneilla...Kimmo ei todellakaan ole mikään mun unelma hevonen, mutta siitä tykkään siinä, ettei se hyydy tai ole muuten vain elämäänsä kyllästynyt ikinä. He has character.
Harmittaa oikein etten saa ratsastuskuvia ennen kevättä yhtään, keväällä voin joku kerta mennä pellolla ja raahata jonkun viattoman kuvaajaksi. Äsken juuri kotiuduin ponin luota ja näppäsin lenkin jälkeen pari kuvaa Kimmosta ja tarhailu kaverista/elämänkumppanista Hurjasta, jonka liikunnasta en itse vastaa.
Kimmolla on takki päällä
Melko perus suomenhevosen näköinen otus, tosin se on ehkä vähän tavallista isompi, säkä on jotain 162-165cm veikkaisin, pikkusen korkeempi kuin minä siis. Kiroan melkein joka päivä sitä, että jalat ei meinaa yltää oikeeseen kohtaan...
2 comments:
Ooo, hepat <3
Mua vähän harmittaa kun oma (ravi) harrastus jäi tuonne itä-suomeen, ei vaan huvita ratsastuskoulumaailma yhtään enkä tiedä mitään mukavia talleja täällä. Sääd :/
Minulla myös eka vuosi pääkaupunki seudulla oli melkolailla hevoseton, aikapulan takia ja Kimmon löysin loppukesästä silleen, että laitoin ilmoituksen hevostalli.netiin että kuka oon ja millasta ratsua etsin. Kannattaa kokeilla sieltä!
Post a Comment