Ehkä ikuinen angst?
Äsken mun mielen valtasi tavallista suurempi ahdistuksen tunne. Minä en käsitä mikä siinä on, että kun puhutaan jostain ihmisestä niin aina kaikilla tulee kaikista muista sellanen positiivisen innostuksen täyttämä palopuhe siitä kuinka tämä henkilö X on niin hyvä siinä ja tässä ja tuossa ja muutenkin maailman täydellisin ihminen. Sit jos kuulen että musta puhutaan niin yleensä se on sellaista,ei nyt sinänsä ilkeää mut lähinnä huvittunutta epätoivoista puhetta siitä, miten mä en vaan kertakaikkiaan hallitse mitään et miten mä en onnistunu edes jouluvaloja laittamaan itekseni ja miten poltin vedenkin pohjaan kun en osaa keittiössä tehdä mitään. Aina mun osa on jotenkin ollut olla se avuton ja vähän säälittävä väliinputoaja jolla ei ole minkään näköstä lahjakkuutta millään elämän osa-alueella. Pahinta on se, että tiedän itsekin tasan tarkkaan,että se on totuus.
Lopuksi teille vähän Tehistä:
http://www.youtube.com/watch?v=kTVcBYPG1c4
No comments:
Post a Comment