Sunday, July 31, 2011

Kuopioelämää

Voisi sanoa, että perinteeksi muodostunut festari minulle on yllättäen kotikaupungissani Kuopiossa järjestettävä Kuopiorockcock. Festari on järjestetty 9 kertaa ja viimeisimmät ainakin 5 vuotta olen ollut paikalla itsekin. Väinölänniemi on aivan loistava paikka moiselle tapahtumalla, sillä sinne mahtuu hyvin 3 lavaa ja mukavaa nurmikkoa on riittävästi, että voi istuskella ellei eturivissä bändien odottelu kiinnosta. Itse tein tänäkin vuonna molempia.

Osallistuin tänä vuonna vain ensimmäisenä päivänä eli perjantaina, sillä lauantaille ei ollut siunaantunut juurikaan mitään kiinnostavaa kuultavaa( paitsi se Matti Nykänen). Ystäväni Anne tuli meille eli äidin luokse jo torstai iltana, jolloin itsekin saavuin Savon maahan, niin päästiin heti aamusta rockkailemaan.
Alueelle oli suunnattava jo hyvissä ajoin, sillä ensimmäinen esiintyjä Reckless Love oli pakkonähdä-listallani. Olenkin varmasti jo aiemmissa postauksissa kertoillut, kuinka olen joskus varhaisteininä fanittanut bändiä ja Olli Herman onkin ensimmäinen ihastukseni(on se vieläkin ihana<3). Olin viimeksi nähnyt bändin livenä muistaakseni 2006, joten pitkästä aikaa oli mahtavaa nähdä pojat vieläpä 'koti'keikalla. Ja soittivat ikisuosikkibiisini So yeahinkin<3!



Sitten asiaan. Bändi,jonka olen nähnyt lukemattomia kertoja livenä ja aina se on hyvä, ei yhtä hyvä, mutta hyvä se on silti aina. Turmion Kätilöt.
Eräänäkin vuonna(taisi olla 2009) näin bändin 9 kertaa. Hups. Tänä vuonna vain 2 kertaa, mutta vielähän vuotta on jäljellä...
Olimme eturivissä Myötätuulessakin ja tällä kertaa ei alunperin ollut tarkoitus jäädä eturivikytikselle, mutta kuinkas kävikään, Uniklubin ollessa lopettelemassa keikkaa hakeuduimme lavan läheisyyteen ja kun keikka viimein loppui vapautuivat hyvät keskipaikat sopivasti. Minkäs sille voi, once a fangirl, always a fangirl.

Spekkeli

                                                            Master Bates



Lopuksi katselimme vielä Waspin, joskin kauempaa. Hämmentävää kun tälläiset legendat tulee Kuopioon keikalle, vaikkei nyt varsinaisesti omiin suosikkeihin kuulukkaan. Mut onhan se I wanna be somebody cool aika hienoa olla kuullut livenä.


Rockin lisäksi olen ehtinyt keskittyä tärkeimpäänkin Kuopiossa, eli  hauvani Topin hoitamiseen.

Anne otti minusta myös kuvia yksi päivä, rakkaat Vivienne Westwoodinikin näkyvät vähän joissain kuvissa. Otin ne mukaan äidin häitä varten, arkena en noita uskalla käyttää vaan tahdon varjella niitä kaikelta. Olisi ehkä ollut tarkoituksenmukaista ostaa useampi pari ja pitää osaa aarteina ja osaa ihan reilusti käytössä.






Muistelen, etten ole aiemmin esitellyt selän tatuointiani täällä, niin tässäpä nyt.



Jatkan mun landeilu elämää, lähinnä poneja, kavereita ja sitten ne häät tiedossa. Miten kestän to-su jotain sukulaisarmeijaa täällä, en tiedä. Tasan viikon päästä sanonkin adios, hasta la vista, auf wiendersehen, ciao ja tulen takaisin vasta lokakuussa. Olin ovela kun otin heti maanantaille molemmat hevoset etelässä, eli minun on pakko täältä lähteä sunnuntaina vaikka tapahtuis mitä.

2 comments:

papercuts said...

ootpa upea :) sopii mielettömän hyvin sulle tuo korsetti+kynähame-yhdistelmä.

Fehlgeburt said...

Kiitoksia, korsetit=pure love<3. Olin itseasiassa jossain vaiheessa aina tuon tyyppisessä outfitissä ja minulla onkin kynähameita varmaan n.10, nyt viime aikoina on tullut vähemmän käytettyä. Ehkä innostun taas kun on nuo kaksi uudempaakin tullut hankittua ja sain kehujakin :> !